Presidentti Suharto johti Indonesiaa diktaattorin ottein yli 30 vuotta. Hän nousi valtaan 1965 ja joutui luopumaan siitä joukkomielenosoitusten paineessa 1998. Suharto loi valtaimperiuminsa tukahduttamalla opposition, käyttämällä sotilaallista voimaa ja suosimalla sukulaisiaan.
Suharto syntyi 11-lapsiseen virkamiesperheeseen vuonna 1921. Hänen vanhempansa erosivat, ja Suharto kasvoi useiden eri sukulaisten luona.
Sotilasuransa Suharto aloitti Hollannin siirtomaa-armeijassa 19-vuotiaana korpraalina, mutta taisteli myöhemmin indonesialaisten sissien joukossa hollantilaisia vastaan.
Suharton nousu valtaan alkoi vuonna 1965, kun tuolloinen kenraalimajuri johti kommunistien vallankaappaushankkeeksi nimetyn kapinan kukistamista.
Seuraavien parin vuoden aikana tehdyissä puhdistuksissa kuoli arviolta jopa puoli miljoonaa ihmistä.
Valta Indonesiassa siirtyi Suharton käsiin käytännössä vuonna 1966 - muodollisesti hänet valittiin Indonesian ensimmäisen presidentin Sukarnon seuraajaksi vuonna 1968.
Valtakautensa aikana Suharto nosti Indonesian takapajulasta kehittyväksi taloudeksi. Talouden vuotuiset kasvuluvut olivat 1970-luvulta alkaen vähintään 6 prosentin luokkaa aina Aasiaa vuonna 1997 ravistelleeseen talouskriisiin asti.
Kriisi paljasti Indonesian talousihmeen heikkoudet: lahjonnan, tehottomuuden, presidentin sukulaisten suosimisen ja ylivelkaantumisen. Suharton lapset ja muut lähisukulaiset hallitsevat yhä satoja yrityksiä. Perheen omaisuuden arvoksi on arvioitu 30-40 miljardia dollaria.
Talouskriisi ajoi Indonesiaa purkamaan hintasäännöstelyä ja seurauksena oli laajoja levottomuuksia, joissa kuoli satoja ihmisiä. Lopulta Suharto joutui taipumaan ja erosi virastaan 21. toukokuuta 1998.