Kainuun ja Koillismaan eteläosien paliskuntien petovahingot ovat karkaamassa tänä vuonna niin pahaksi, että osa poromiehistä joutuu lopettamaan kokonaan elinkeinon paikoin täydellisen vasahävikin vuoksi.
Kuntien maataloussihteerien kokoamien tuoreimpien tietojen mukaan porohoitoalueen etelälaidalta on löytynyt jo noin 700 petojen raatelemaa poroa. Todellisuudessa määrä on paljon suurempi. Suomussalmen maaseutusihteeri Ilmari Schepel arvioi, että petojen tappamista poroista vain kolmannes löydetään maastosta.
Suurimman osan poroista raatelevat sudet, mutta eläimiä syövät myös ilvekset ja karhut. Kaikki petokannat ovat runsastuneet Kainuun ja Koillismaan eteläosissa.
"Tilanne pahentuu koko ajan", Schepel harmittelee.
Hänen arvionsa mukaan yksistään Suomussalmen alueelta on tälle vuodelle on löydetty yli 400 pedon raatelemaa poroa.
"Tästä on tulossa paikalliselle porotaloudelle kaikkien aikojen pahin petovuosi", Ilmari Schepel kertoo.
Lupapolitiikka
täysin metsässä
Pudasjärvelläkin maaseutuasiamies Hannu Nissi on saanut liikkua jatkuvasti metsässä varmistamassa tuhoja, joista poromiehille maksetaan korvauksia.
"Toissaviikolla olin maastossa neljänä päivänä", Nissi kertoi.
Petojen suihin on kadonnut Pudasjärvellä tähän mennessä 76 poroa ja 28 lammasta. Kaikkiaan vahingoista on tulossa valtiolle jo nyt yli 43 000 euron lasku.
Hannu Nissin mukaan petojen pyyntilupapolitiikka on tehty poronhoitoalueella niin vaikeaksi, ettei räjähdysmäisesti kasvavia vahinkoja enää saada torjuttua.
Esimerkiksi Pudasjärvellä kaatoluvan hakeminen kesti kesällä kolme kuukautta. Kun lupa tuli, se oli voimassa vain 12 päivää.
Hyrynsalmeltakin on tähän mennessä löytynyt 108 raadeltua poroa.
"Ollaan ennätysluvuissa, poromiehet kaipaavat jo luopumisjärjestelmää", sanoo Hyrynsalmen maataloussihteeri Jouko Saarnia.
Poronhoidon lopetus eteläosista ei kuitenkaan tuo ratkaisua petovahinkoihin, sillä pahin tuhoalue siirtyisi vain ravinnon mukana pohjoisemmaksi.
Osa tarvitsee
jo hätäapua
Paliskuntain yhdistyksen hallituksessa istuva Pudasjärven merkkipiirin puheenjohtaja Reijo Kenttälä sanoo, että petovahingot ovat karanneet niin pahaksi, että elinkeino on eteläisissä paliskunnissa kuilun partaalla.
"Osa harkitsee ja osa on päättänyt lopettaa poroelinkeinon", Kenttälä kertoo.
Hänen mukaan petotilanne on pahentunut viimeisen kolmen vuoden aikana.
Sitä kärjistää vielä hirvikannan raju harventaminen.
"Petopolitiikan vuoksi tästä on valtio vastuussa. Täällä pojat ovat jo hätäapua vailla. Tuhot kohdistuvat ensimmäisinä niihin, jotka saavat päätulonsa poroista", Kenttälä sanoi.
Eteläisellä poronhoitoalueella aiotaan vaatia takautuvasti korvauksia. Kenttälän mukaan tilastoista voidaan helposti osoittaa, miten ne ovat lisääntyneet petokantojen ryöstäydyttyä.
Kenttälä on kokoamassa vuoden vaihteen jälkeen yhteistä tilaisuutta, jossa petotilanne ja porotalouden tulevaisuus puidaan perusteellisesti.
"Toivottavasti alueelle saadaan neuvottelut poromiesten, valtiovallan ja muiden tahojen kesken. Elinkeinolle pitää saada myös viesti, että tilanne korjataan", Reijo Kenttälä sanoi.