Näkymä Lohvanperän metsämaastossa on pysäyttävä. Traktorikauhan nokasta roikkuu naarashirven tarkoin kaluttu raato.
"Vaimo tämän löysi marraskuussa. Matkaa poikamme kotitaloon oli 800 metriä. Niin lähelle asutusta sudet olivat hirven tappaneet", Eero Ahola kertoo.
"Haaska täytyi siirtää tänne korpeen, kauemmas asutuksesta."
Pyhäjärven pohjoisosien asukkaat ovat saaneet totutella raatoihin. Tänä vuonna metsistä on löytynyt jo toistakymmentä susien tappamaa hirveä.
"Kyse on laumasta. Yksinäinen susi ei tee tällaista jälkeä", Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Markku Fält aprikoi.
Tilanne on saanut pyhäjärviset hämmentyneiksi, sillä menneinä vuosina harmaaturkeista tehtiin vain satunnaisia havaintoja.
"Tänä vuonna havaintojen määrä on lisääntynyt rajusti. Asia huolestuttaa ihmisiä kovasti", Fält tietää.
Normaalia käyttäytymistä
Pyhäjärviset ovat tehneet havaintoja ainakin neljä suden ryhmästä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkimusmestarin Seppo Ronkaisen mukaan bongauksiin voi luottaa.
"Pannoitettu urossusi Laku asettui alueelle keväällä 2004. Se on todennäköisesti löytänyt kumppanin, joka lienee synnyttänyt viime keväänä ensimmäiset pentunsa", Ronkainen valottaa lauman ilmaantumisen taustoja.
Teoria on todennäköinen, mutta ei täysin aukoton. Lakun pantasignaalit vaimenivat viime vuoden joulukuussa. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että kyseessä on juuri Lakun pesue.
Hirvien tappaminen on susilta täysin normaalia käyttäytymistä.
"90 prosenttia susien käyttämästä liharavinnosta on hirvenlihaa. Ihmisen kimppuun sudet eivät käy", RKTL:n suurpetotutkija Ilpo Kojola painottaa.
Lauman raatelemien hirvien tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida. Osaa haaskoista ei löydetä koskaan.
Kotieläimiin, erityisesti koiriin, kohdistuvat hyökkäykset on sen sijaan helpompi havaita. Toistaiseksi Pyhäjärven koirat ovat saaneet olla rauhassa.
"Mutta kyllä tämä laittaa miettimään asioita. Kohta ei uskalla lähteä koiran kanssa metsään", Markku Fält harmittelee.
Ronkainen myöntää, ettei Fältin pelko ole aiheeton. "Susi saattaa tappaa kotieläimiä."
Viime kesänä susi tai sudet tappoivat Haapavedellä nelisenkymmentä lammasta.
Sudet tulleet jäädäkseen
Susien saalistusinto on vaikuttanut myös hirviporukoiden arkeen. Osalla jahtiryhmistä on ollut vaikeuksia vasakiintiöiden täyttämisessä, kun sudet ovat ottaneet omansa pois.
"Hirviriistan katoaminen on yksi uhkakuva, jos lauma kasvaa entisestään. Toistakymmentä tapettua hirveä on jo aika iso määrä", Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pentti Ristinen sanoo.
Ihmisillä on susista monia mielipiteitä, mutta yhtä asiaa se ei muuta. Sudet ovat tulleet Pyhäjärven alueelle jäädäkseen.
"Kun susi perustaa kumppaninsa kanssa reviirin, ne asettuvat alueelle loppuelämänsä ajaksi", Ilpo Kojola valistaa.
Raadeltuja hirviä saattaa löytyä ensi vuonna entistä enemmän. Susinaaraan toinen pentue on yleensä suurempi kuin ensimmäinen.
"Eli 3-4 suden pentue vaihtuu 5-6:n yksilön pesueeksi. Lisäksi ensimmäisestä pesueesta yksi susi jää yleensä vahdiksi nuoremmille. Tätä taustaa vasten on mahdollista, että Pyhäjärven lauman koko kasvaa ensi vuonna", Kojola pohjustaa.
