Ydinturvallisuuskysymykset eivät pudottane pois Simoa ja Pyhäjokea Fennovoiman ydinvoimalapaikkakuntien ehdokasjoukosta. Säteilyturvakeskus (STUK) voi pysäyttää kandidaattien matkanteon, mutta viraston alustavissa turvallisuusarvioissa näin ei tulle tapahtumaan.
STUK antaa odotetut turvallisuusarvionsa parin viikon sisällä, mutta toimistopäällikkö Olli Vilkamon mukaan ne eivät tule estämään hankkeen jatkovalmistelua. "Meidän lausunto ei tule niitä hyydyttämään. Minulla ei ole tiedossa tekijöitä, jotka olisivat ydinturvallisuuskysymyksenä esteenä", Vilkamo sanoo omana kantanaan.
Paikka-arvioissa käsitellään seikkaperäisesti rakennettavuutta, ympäristön turvallisuutta ja siellä vaikuttavia ilmastollisia sekä muita tekijöitä, kuten öljykuljetuksia ja lentoliikennettä.
Turvallisuusarviot ovat virallisia vasta sitten, kun STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen on ne allekirjoittanut. STUK:n lausunto ratkaisee sen, jatkaako ehdokaspaikkakunta kisassa mukana, vai tyssääkö tie siihen. Turvallisuusarviot menevät sitten työ- ja elinkeinoministeriölle. Valtioneuvosto ottaa kantaa vuodenvaihteen tienoilla siihen, montako ydinvoimalaa Suomeen rakennetaan, ja kenelle lupia myönnetään. Lopullinen päätös on eduskunnan käsissä.
Suojavyöhyke ei
halkaise taajamia
Simossa odotellaan säteilyturvakeskuksen lausuntoa rauhallisesti ja varmoina siitä, ettei Simo putoa kyydistä kesken kaiken. "Jos esteitä olisi, ilmat olisivat loppuneet jo vuosi sitten. Odotan, että STUK:n lausunto näyttää vihreää kaikille kolmelle Fennovoiman paikkakuntavaihtoehdolle", Simon kunnanjohtaja Esko Tavia ennakoi.
Simon Karsikkoon suunnitellun voimalan yhteydessä on puhuttu paljon viiden kilometrin suojavyöhykkeestä, jonka sisälle tulisi myös isoja asuinalueita Kemistä. Pelastusviranomaiset ovat saaneet läpi vaatimuksensa, että ydinvoimamaakuntakaavan suojavyöhykkeeseen sisällytetään nämä Hepolan ja Rytikarin sekä Simon Maksniemen alueet kokonaisuudessaan, koska pelastussuunnitelmassa aluetta huomioidaan joka tapauksessa kokonaisena taajamana. Alueella asuu noin 3 000 ihmistä.
"Näin on selkeämpää. Suojavyöhykehän ei ole mikään turva-aita", Kemin palopäällikkö Ari Soppela sanoo. Suojavyöhyke tuo myös toimijalle eli voimalayhtiölle tiettyjä velvoitteita. Ydinvoimamaakuntakaavaehdotus menee Lapin liiton valtuuston päätettäväksi marraskuun lopulla, jonka jälkeen se viedään ympäristöministeriön vahvistettavaksi.
Pieni pelko on takaraivossa
Ydinvoimala on Soppelan mukaan haasteellinen tilanne pelastusviranomaisille, sillä onnettomuuksien varalta on rakennettava uskottava pelastussuunnitelma. "Ehkä suurin haasteista on luoda kansalaisille turvallisuuden tunne. Valistamisella ja tiedottamisella on erittäin tärkeä osuus tässä."
"Pieni pelko tulee aina olemaan. Eihän mitään turva-alueita tarvittaisi, jos voimala olisi idioottivarma. Tuntuu siltä, että turva-alueet lisäävät ihmisten pelkoja", Hepolan Pientaloyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Siltanen toteaa.
Siltanen itse on asian edetessä ja papereihin perehtyessään kääntynyt ydinvoimalan vastustajaksi. Häntä ihmetyttää, että voimalasta päättäminen on simolaisten käsissä, vaikka mahdollisen onnettomuuden suurimmat vaikutukset näkyisivät Kemissä. Olli Vilkamo korostaa, että tehokkaan väestönsuojelujärjestelmän luominen on ehdottoman olennainen asia. "Ja lähtökohtaisesti alueellinen pelastuslaitos on sen valmis luomaan."
Päätöksiä odotellessa alueella valmistaudutaan ydinvoimalan tuloon. Sitä pohjustetaan ensi vuoden loppuun kestävällä selvityksellä, jossa haarukoidaan voimalan yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Verkostoitumalla alueen yrityksillä on paremmat mahdollisuudet päästä osille ydinvoimalaurakoista.