STUK luo­kit­ta­nut vaa­ral­li­set sä­tei­ly­an­nok­set

Suomalainen saa jokapäiväisessä elämässään sisäilman radonista ja esimerkiksi röntgentutkimuksista radioaktiivista säteilyä, joka on vuodessa keskimäärin neljä millisievertiä.

Suomalainen saa jokapäiväisessä elämässään sisäilman radonista ja esimerkiksi röntgentutkimuksista radioaktiivista säteilyä, joka on vuodessa keskimäärin neljä millisievertiä. Lentokoneessa työskentelevä saa vuodessa säteilyä noin kaksi millisievertiä kosmisena säteilynä.

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Annos ilmoitetaan usein sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (mSv) tai miljoonasosina eli mikrosieverteinä (µSv). Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren annoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h).

Esimerkkejä säteilyannoksista:

-- Annos, joka äkillisesti saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan, on 6 000 mSv.

-- Annos, joka alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden oireita (esim. väsymystä ja pahoinvointia), on 1 000 mSv.

-- Säteilytyöntekijöille suurin sallittu annos viiden vuoden aikana on 100 mSv.

-- Suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa on 4 mSv.

-- Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa, on 2 mSv.

-- Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos on 0,1 mSv.

-- Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos on 0,01 mSv. Lähde: STUK.

Ilmoita asiavirheestä