Stuk: Kohtuus on hyväksi kän­ny­kän käy­tös­sä

Säteilyturvakeskus (Stuk) kehottaa vanhempia pyrkimään siihen, että lasten kännykän käyttö pysyy kohtuudessa. Tutkimusprofessori Kari Jokelan mukaan huolestumiseen ei kuitenkaan ole aihetta.

Säteilyturvakeskus (Stuk) kehottaa vanhempia pyrkimään siihen, että lasten kännykän käyttö pysyy kohtuudessa. Tutkimusprofessori Kari Jokelan mukaan huolestumiseen ei kuitenkaan ole aihetta.

"Mitään voimakkaita säteilysuojelullisia perusteluja ei ole. Ei ole myöskään sellaista uutta tutkimustietoa, jonka perusteella olisi syytä huolestua", sanoo Jokela.

Stukin suositus perustuu Pohjoismaiden viranomaisten yhteiseen kannanottoon, joka annettiin jo noin vuosi sitten.

"Siinä hyvin lievästi otettiin se kanta, että vanhemmat voisivat vähän katsoa lastensa kännykän käytön perään", selvittää Jokela.

Taustalla on lähinnä varovaisuusperiaate: vaikka tutkimuksen tuoma näyttö matkapuhelinten säteilyn mahdollisista terveyshaitoista on vähäistä ja epävarmaa, varovaisuudesta ei silti ole ainakaan haittaa.

Kohtuus on valttia

Tarkkoja neuvoja siitä, minkä ikäisenä saisi puhua kännykkään ja miten kauan, kannanotto ei sisällä. Sellainen ei Jokelan mukaan ole viranomaisten asiakaan, vaan vanhempien tulee itse arvioida, mikä on viisasta.

"Tarkoitan nimenomaan kaikkein nuorimpien pitkäaikaisia pulinoita", tarkentaa Jokela. Jos kaverin kanssa on aihetta puhua tuntikaupalla, silloin kannattaa jo mennä kaverin luo.

Jokela korostaa, että kännykkä voi olla esimerkiksi pienelle koululaiselle hyvinkin tarpeellinen väline, jonka avulla vanhemmatkin pysyvät selvillä, missä lapsi liikkuu.

Iso riski olisi jo tullut esiin

Matkapuhelinten säteilyn terveysvaikutuksista on tehty ja meneillään useitakin tutkimuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Mitään hälyttävää ei ole tullut esiin, mutta pitkäaikaisen käytön vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea arvioida.

"Tutkimuksilla ei voida koskaan pientä mahdollista haittaa sulkea pois. Mutta jos olisi olemassa jokin merkittävä kansanterveydellinen riski, esimerkiksi aivosyövän lisääntymisen riski, niin kyllä sellainen jo alkaisi ryömiä esille tilastoista", selvittää Jokela.

Säteilyturvakeskus on vuodesta 2003 alkaen mitannut suomalaisten yleisimmin käyttämien matkapuhelinten SAR-arvoja eli sitä, kuinka paljon puhelimesta imeytyy pään alueelle lämpöenergiaa. Näiden selvitysten mukaan ainakin 43 tavallisen matkapuhelinmallin SAR-arvot ovat tuntuvasti pienempiä kuin EU:n neuvoston suositusten mukaiset enimmäisarvot.

SAR-arvo kuvaa tutkijoiden mukaan parhaiten puhelimen käyttäjän altistumista säteilylle. Kun SAR-arvo on alle 2 W/kg, puhujan kudokset eivät lämpene merkittävästi eikä muistakaan terveydelle haitallisista vaikutuksista ole tieteellistä näyttöä.

Ilmoita asiavirheestä