Vuoden lähestyessä loppuaan on hyvä hetki summata yhteen kulunutta vuotta. Samalla ja erityisesti on hyvä miettiä, miten tästä eteenpäin. Itselläni yksi tehtävä on ylitse muiden: Suomen uusi nousu. Tarvitsemme käänteen talouteen sekä toivon ja luottamuksen henkeä kohti tulevaisuutta.
Valtiovarainministerin näkökulmasta yksi tärkeistä välineistä talouden käänteen tekemiseen on veropolitiikka. Verotuksella ei luoda kasvua. Silti se, miten ja mistä veroja kerätään, merkitsee paljon talouden toimeliaisuudelle. Verojärjestelmän rakenteella on olennainen vaikutus työn tekemisen, investointien ja säästämisen kannusteisiin.
Koska käänne tehdään lopulta työn kautta, korkeaa työllisyyttä on kannustettava motivoivalla, ennustettavalla ja johdonmukaisella veropolitiikalla.
Ansiotason kehitystä seuraavat indeksitarkastukset astuvat voimaan kaikilla tulotasoilla heti ensi vuoden alusta. Tällä varmistetaan, ettei yleinen ansiotason nousu kiristä kenenkään verotusta. Samoin heti ensi vuoden alusta pieni- ja keskituloiset hyötyvät lähes puolen miljardin euron työtulovähennyksen korotuksesta.
Muutokset merkitsevät pieni- ja keskituloisten palkansaajien ostovoimaan noin parin sadan euron lisäystä tulevana vuonna. Toivon tämän paitsi kannustavan työntekoon, myös hieman edesauttavan kotimaista kulutusta.
Olemme nähneet monta vuotta mollivoittoisia talouslukuja. Suomen julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien syvästi alijäämäinen ja velka ylittää 60 prosenttia kuluvana vuonna. Alijäämää supistetaan rakenneuudistuksilla ja säästöillä.
Verotuksen osalta tasapainoilu julkisen talouden alijäämän taittamisen ja orastavan kasvun vaalimisen välillä on tehtävä niin, että verotuksen rakennetta muutetaan kokonaisverorasitusta kasvattamatta.
Yksi esimerkki onnistuneesta muutoksesta on edellisellä vaalikaudella tehty yhteisöveron kevennys. Valtiovarainministeriön nyt ennustaman kasvun, vaikkakin laimean, taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys. Voimakkaampaan kasvuun tarvitaan viennin elpymistä, mutta myös yhteisöveron alentamisen osaltaan kannustamilla investoinneilla on merkityksensä. Yhteisöveron tuotto on viime ja tänä ollut vuonna selvästi odotettua suurempi, joten veron laskeminen on ilmeisesti kannustanut myös voittojen tulouttamiseen Suomeen.
Hallituksen selkeä linja on jatkaa verotuksen painopisteen siirtämistä työtä ja yrittäjyyttä rasittavista veroista haitta- ja kulutusverojen suuntaan. Suomessa verojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen, nk. kokonaisveroaste on kasvanut vuodesta 2010 lähtien jyrkemmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei kokonaisveroaste enää nykyisestä 44 % tasosta nouse.
Verotuksen korkea taso vähentää yritteliäisyyttä, passivoi ja pahimmillaan siirtää yrityksiä pois Suomesta. Se johtaa talouden kriisin syvenemiseen. Kireä verotus on myös omiaan rapauttamaan veronmaksumoraalia.
Yksi suomalaisen verojärjestelmän haasteista on verotuksen kireä progressio ja hyvätuloisten selkeästi verrokkimaita kireämpi työn verotus. Se ei kannusta suomalaisia pyrkimään työurallaan eteenpäin, tekemään lisää työtä tai kehittämään omaa osaamistaan. Mikäli uskomme, että Suomen menestys rakentuu jatkossakin erityisesti korkean osaamisen ja korkean tuottavuuden työn varaan, on tähänkin löydyttävä ratkaisuja tulevina vuosina.
Jos kilpailukyvyn vahvistaminen toteutuu hallitusohjelmassa päätetyin ehdoin, on hallitus luvannut toteuttaa miljardin euron verokevennyksen ansiotuloverotukseen kaikilla tulotasoilla. Tämä keventäisi työn verotusta merkittävästi hallituskauden jälkimmäisellä puoliskolla.
Työn näkökulma on huomioitava myös sote-uudistuksen mukana linjattavassa itsehallintoalueiden rahoitusratkaisussa. Se on toteutettava hallitusohjelman työn verotusta ja kokonaisveroastetta koskevien linjausten mukaisena.
Kaiken kaikkiaan hallituksen veropolitiikan linjan ydin on työ. Hallituksen päätöksin työn verotus kevenee jo pian alkavana vuonna noin 600 miljoonan euron edestä.
Suomella on todellinen mahdollisuus uuteen nousuun. Voimme tehdä käänteen itse. Siihen tarvitaan meistä jokaista.
Oma lupaukseni veroministerinä on asettaa verotusratkaisujen hakemisessa työ etusijalle ja siten avittaa yritteliäisyyttä ja työpaikkojen syntymistä. Kanssaihmisenä lupaan kohdella jokaista kohtaamaani ihmistä kunnioittavasti ja kannustavasti.
Suomi pystyy parempaan - yhdessä.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.