Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija, tohtori Alexander Stubb arvioi, että Suomen kannattaisi mennä myös EU:n niin sanottuun puolustusytimeen.
"Jos jäämme EU:n puolustusytimen ulkopuolelle, siitä on Suomelle haittaa. Euroopan unionissa on kolme ydintä: yhteinen passialue eli Schengen-maat, yhteinen valuutta eli euro ja nyt on tulossa puolustusyhteistyö. Jos on kaikissa mukana, niin silloin on EU:n ytimessä. Puolustusytimessä olemisen vaikutus on tässä vaiheessa lähinnä psykologinen", painotti Stubb kirjansa Minne menet EU? julkistamistilaisuudessa maanantaina Helsingissä.
Stubbin mukaan EU:n tulevassa puolustusyhteistyössä Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat pelanneet itsensä paitsioon.
Kolmivaiheinen puolustusyhteistyö
Stubb painottaa, että EU:n puolustusyhteistyö nousee hyvin vahvasti esille ensi viikonloppuna alkavassa hallitusten välisessä konferenssissa (hvk).
Hän hahmottaa EU:n puolustusyhteistyön kolmeen eri vaiheeseen.
Ensinnäkin on niin kutsuttu rakenneyhteistyö, johon kuuluvat EU:n aseelliset voimavarat. Se muistuttaa EU:lle kaavailtua puolustusydintä, jota varten pitäisi luoda samanlaiset pelisäännöt kuin on tehty talous- ja rahaliitolle Emulle.
Toinen ympyrä käsittää EU:n kriisinhallinnan, johon kaikki jäsenmaat voivat osallistua.
Sitten ovat turvatakuut, jolloin puhutaan käytännössä jo sotilasliitosta eli jos yhden EU-maan kimppuun hyökätään, muut EU-maat rientävät auttamaan.
"Nyt Suomi joutuu päättämään, meneekö se mukaan puolustusyhteistyöhön ja millä painotuksella", sanoo Stubb.
Kirjaa tiedotustilaisuudessa kommentoinut dosentti Teija Tiilikainen ei ole Suomen puolustuslinjauksissa niin ehdoton kuin Stubb.
"EU:n yhdentymisessä on menossa uusi vaihe, jossa EU:hun tulee eritahtisuus. Suomi joutuu arvioimaan kantaansa EU:n puolustusytimeen siltä pohjalta, meneekö Suomi etujoukossa vai sopeutuuko se siihen myöhemmin. Turvatakuut on nyt toisenlainen kysymys kuin vanhassa EU:ssa, jossa kaikki jäsenmaat olivat myös puolustusliitto Naton jäsenmaita", painottaa Tiilikainen.
EU saa
presidentin
Tiilikainen muistuttaa, että vanhat Nato-maat seuraavat suurella mielenkiinnolla, miten neljä EU-maata, jotka ovat Naton ulkopuolella, ratkaisevat turvatakuuasian.
"Nato ei ehkä katso hyvällä turvatakuisiin pyrkiviä vapaamatkustajia. Nyt Suomella on päätettävänään periaatteellinen juttu. Suomen pitää ratkaista, saako se vahvan ja vakuuttavan turvajärjestelmän nykyisen liittoutumattomuuden tilalle", arvioi Tiilikainen.
Suomi on Stubbin mukaan hävinnyt EU:n presidenttitaistelun. "EU:n presidentti tulee, vaikka siinä on paljon huonojakin puolia."
Tiilikainen puolestaan painottaa pian alkavaa hvk:ta.
"Niin kauan kuin ei ole käyty hvk:ta, ei ole EU:n presidenttiä. Jos presidentti-instituutio tulee, niin EU:n rakenne merkitsee enemmän kuin se mistä maasta presidentti tulee."