Pääministerien olisi syytä sitoutua tehtäväänsä koko vaalikaudeksi, katsoo pääministeri Alexander Stubb (kok.)
– Kyllä pitäisi, pääministeri vastasi kysymykseen asiasta, kun eduskunta päätti istuntokautensa lauantaina.
Stubb muistutti, että 1980-luvun lopulla vakiintui perinne siitä, että hallitukset istuvat täydet neljä vuotta. Nyt voitaisiin hänen mielestään vakiinnuttaa se, että pääministerit istuvat täydet neljä vuotta.
– On tärkeää, että kaikki sitoutuvat siihen toimintaan, josta alun perin lähdettiin liikkeelle.
Stubbin mukaan vaalikauden lopun lakiruuhka syntyi, kun edellinen hallitus käytännössä valmisteli asioita, joiden toimeenpano jäi hänen hallitukselleen.
– Tämä oli siinä mielessä poikkeuksellinen hallitus, että koska ei ollut yhteistä näkemystä Suomen tilannekuvasta, niin lainsäädäntötyö jäi loppuvaiheeseen.
Stubb ei halunnut kuitenkaan moittia tehtävänsä kesken jättänyttä edeltäjäänsä Jyrki Kataista (kok.).
– Puhun nyt tulevaisuudesta enemmänkin, turha katsoa taaksepäin. Minun mielestäni Katainen oli erinomainen pääministeri ja hyvä komissaari.
Rakennepäätöksiin ei kyetty
Stubbin mukaan hänen hallituksensa epäonnistumisiksi voi laskea suuret rakenteelliset hankkeet ja uudistukset.
– Sote meni toki eteenpäin, mutta sitä ei saatu maaliin. Alusta saakka tämä oli toimeenpanohallitus ja osittain onnistuimme, osittain emme. Onneksi Suomi on nyt paremmassa jamassa kuin oli viime kesänä. Yhtä kaikki, poliittisia tyylipisteitä tästä yhdeksän kuukauden ajasta ei kannata jakaa, hän myönsi.
Stubb sanoi, että hallituksen olisi voinut hajottaa, mutta se ei olisi ollut isänmaan etu.
– Minua ei kiinnosta poliittinen peli, minua ei kiinnosta riitely, minua ei kiinnosta irtopisteet, vaan minua kiinnostaa Suomen tulevaisuus. Ei yhtään sen enempää eikä yhtään sen vähempää.
Historiallisia äänestyksiä
Vaalikauden viimeisissä äänestyksissä hylättiin vajaan 200 miljoonan euron koulutussäästöt luvuin 125–47. Toisen asteen koulutussäästöjen puolesta äänestivät kokoomus, kristillisdemokraatit ja kolme SDP:n edustajaa. RKP äänesti tyhjää.
Opintotuen rajaaminen yhteen korkeakoulututkintoon kaadettiin ilmeisesti ainutlaatuisin luvuin 185–1, kun hallituspuolueet vastustivat hallituksen omaa esitystä.
Protestiäänen antoi kokoomuksen Kimmo Sasi. Hän sanoi, ettei voi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana hyväksyä nähtyä.
– Siis kaikki säästöt vedetään vessanpöntöstä alas. Opetusministeri on täysin surkealla tavalla valmistellut nämä esitykset. Niissä annetaan täysin väärä kuva vaikutuksista, mitä niissä tapahtuu, Sasi pauhasi.
Opintotukipaketista pelastui äänin 154–32 koulumatkatuen uudistus, jota suurin osa oppositiostakin tuki.
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) näki, ettei eduskunnan työn loppumetreistä voi antaa kovin korkeaa arvosanaa.
– Kyllä tämä loppu olisi voinut olla kaikillekin kunniakkaampi, hän myönsi.
Puhemies toivoi, että uuteen vaalikauteen katsominen antaisi kansalaisille sytykkeen äänestää. Menneestä ei sellaiseksi hänen mielestään ole.
Vaalikauden viimeisessä istunnossa hyvästeltiin myös eduskuntatalo syksyyn 2017 kestävän remontin ajaksi. Uusi eduskunta aloittaa työnsä väistötiloissa viereisessä Sibelius-Akatemiassa.