Rakenteellisten uudistusten tekeminen on ollut vaikeaa, eikä siinä ole kaikilta osin onnistuttu, myöntää pääministeri Alexander Stubb (kok.). Stubbin mukaan uudistukset olisi pitänyt aloittaa jo monta vaalikautta sitten, mutta niin ei ole tehty.
- Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on järjestelmällisesti edes yrittänyt etsiä ratkaisuja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Onko kaikessa onnistuttu? Ei ole. Mutta eteenpäin on menty, Stubb sanoi eduskunnalle rakennepolitiikasta antamassaan pääministerin ilmoituksessa.
Stubbin mukaan Suomen lainsäädäntö, ohjauskeinot ja toimintatavat on rakennettu hyvinvointivaltion kasvattamiseen.
- 1990-luku kehysmenettelyineen toi mukanaan menojen säästämisen ja leikkaamisen toimintatavat. Sen sijaan rakenteiden joustavaan muuttamiseen lainsäädäntömme ja ohjauskeinomme taipuvat heikosti, jos lainkaan.
Stubbin mukaan sopeutusten tieltä ei päästä koskaan pois, ellei rakenteita kyetä uudistamaan. Hän uskoi, että seuraavien hallitusten on helpompi päästä asiassa eteenpäin.
Riitelyä pöytähopeista
Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jari Lindström muistutti, että kuntien tehtäviä piti karsia miljardilla, eikä kasaan saatu edes 300:aa miljoonaa. Ainoat merkittävät uudistukset ovat eläkeuudistus ja palkkasopu, jotka ovat työmarkkinaosapuolten aikaansaannosta.
Lindströmin mukaan hallitus on keskittynyt lähinnä torppaamaan omia esityksiään ja riitelemään julkisesti pikkuasioista.
- Ei ole voinut välttyä mielikuvalta, että tupa on tulessa ja isännät riitelevät, kuka saa napattua pöytähopeat.
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi, että mielikuvapolitiikka on tullut tiensä päähän. Vastuulliset eivät saa seurata sivusta ongelmien kärjistymistä ja ulkoistaa itseään niistä.
- He eivät voi puhua vastuunkannosta ja sitten jättää hommia kesken. Hallituskumppanit eivät saa kampittaa toisiaan minkä ehtivät Suomen selviytymisen, työllisyyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.