Helsinki Tasavallan presidentin ja pääministerin kaksoisedustus EU-huippukokouksissa sapettaa europarlamentaarikko Alexander Stubbia (kok.). Hän muistuttaa, että jatkossa presidentin osallistumiselle ei ole edes perustuslaillisia perusteita, koska EU:ssa käsitellään vain unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Stubbin mukaan Suomella pitäisi olla EU:ssa selkeästi yksi edustaja, koska muut maat eivät aina täysin ymmärrä kuka Suomea oikein edustaa.
Tähän saakka Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen on osallistunut EU-huippukokouksiin vaihtelevasti. Perustuslain mukaan presidentti voi osallistua kokouksiin silloin, kun niissä käsitellään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
"Mikäli reformisopimus astuu voimaan, Euroopan unionista tulee oikeushenkilö, joka tekee myös ulkopolitiikkaan liittyvät kansainväliset sopimukset. Suomella ei ole enää EU:n sisällä omaa, erillistä ulkopolitiikkaansa, vaan se on osa EU:n ulkopolitiikkaa", Stubb muistuttaa.
Alexander Stubb ei näe ainuttakaan syytä, miksi Suomen tasavallan presidentin pitäisi osallistua EU-kokouksiin. Hän ihmettelee, mitä hyötyä presidentin osallistumisesta on tähän saakka ollut.
"Presidentti Martti Ahtisaaren EU-kokouksissa pitämät puheet voi laskea yhden käden sormin. Jos tasavallan presidentti tahtoo osallistua EU-kokouksiin vain patsastellakseen yhteiskuvissa salamavalojen räiskeessä, matka ei ole sen väärtti", Stubb laukoo.
Stubb uskoo vahvasti, että reformisopimus toteutuu puolentoista vuoden sisällä ennen seuraavia EU-vaaleja. Hänestä Suomen olisi syytä varautua siihen ajoissa.
Reformisopimuksen mukaan Eurooppa-neuvostosta eli EU:n huippukokouksesta tulee virallinen instituutio, jossa jokaisella maalla on vain yksi edustaja. Presidentin osallistumisesta EU-kokouksiin päättää kuitenkin kukin maa itse.
Tähän saakka Suomen presidentti on edustanut Suomea EU-huippukokouksissa yhdessä pääministerin kanssa. Kysymys siitä, kuka sanoo viimeisen sanan, on kuitenkin auki. Tähän saakka presidentin ja pääministerin "henkilökemiat" ovat toimineet ja yhteentörmäyksiltä on vältytty.
Stubb vakuuttaa pysyvänsä kannassaan, vaikka presidenttinä olisi Sauli Niinistö.
"Suomi ei ole mikään banaanivaltio, jossa perustuslailliset kysymykset ratkotaan henkilökemioiden pohjalta", hän tuhahtaa.
Myös joillakin uusilla EU-mailla on ollut huippukokouksissa kaksoisedustus. Stubb paheksuu tapaa, jolla Latvian presidentti on esiintynyt kokouksissa. Suomen kaksoisedustus herätti hänen mukaansa hämmennystä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Kahden lautasen problematiikka nousi jälleen esille, kun oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kertoi Kalevassa aloittaneensa vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuuden arvioinnin.
Siinä tarkastellaan myös presidentin asemaa ja ulkopoliittisia valtaoikeuksia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on osa Suomen EU-politiikkaa. Perustuslain mukaan EU asiat ovat valtioneuvoston ja pääministerin käsissä.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on ollut mukana kokouksissa vain silloin, kun niissä on käsitelty Suomen ulkopolitiikkaa.
Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) on pitänyt presidentin osallistumista ongelmallisena senkin vuoksi, ettei sillä ole parlamentaarista valvontaa.