Enemmistö Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenistä ilmoittaa vastustavansa pääkaupunkiin kaavailtua suurmoskeijaa. Lautakunta saa asian pöydälleen tiistaina.
STT teki kyselyn lautakunnan jäsenille ja sai kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Seitsemän heistä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta, ja yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä. Lisäksi ainakin yksi, kokoomuksen Atte Kaleva, on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä tiistaina kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti Helsingin keskustasta vai ei. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Helsingin luottamuselimet käsittelevät suurmoskeijahanketta.
Lopullisen päätöksen tontin varaamisesta tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.
Rahoitus puhuttaa edelleen
STT:n tavoittamat lautakunnan jäsenet arvostelevat hanketta esimerkiksi epäselvistä rahoituskuvioista ja tarkoitusperistä. Kaikki vastaajat toteavat, että he eivät vastusta moskeijan rakentamista Helsinkiin ylipäänsä, vaan kyse on nimenomaan tämän yksittäisen hankkeen edellytyksistä. Rahoitus on suuri kysymys, sillä rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.
- Rahan alkuperää voi olla vaikea selvittää, kun rahoitusta koordinoi veroparatiisimaa Bahrain, lautakunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Risto Rautava, sanoo.
Hänen mukaansa kritiikki ei kuitenkaan nouse pelkästään rahoitusepäselvyyksistä.
- Esimerkiksi sisäministeriön lausunnon mukaan moskeija ei lisää eri väestöryhmien yhtenäisyyttä vaan voi pikemminkin erkaannuttaa eri väestöryhmiä toisistaan pidemmällä aikavälillä, Rautava sanoo.