Suomen Tietotoimisto on saamassa aikalisän toimintansa jatkamiselle. Hallitus ehdottaa lisäbudjettiesityksessään, että STT saisi 1,5 miljoonan euron kertaluontoisen tuen.
Päätoimittaja Mika Petterssonin mukaan tuki merkitsee, että STT saa taloutensa vakautettua tälle vuodelle.
- Ilman tätä keskusteltaisiin uutispalvelun mahdollisesta alasajosta. Nyt voimme jatkaa tällä laajuudella ja jatkaa kehitysohjelmia robotiikkaan ja tekoälyyn liittyen, Pettersson sanoo.
Kertaluontoinen tuki ei ratkaise STT:n tilannetta, joten työ uutistoimiston toiminnan vakauttamiseksi jatkuu.
- Syksyn aikana tehdään töitä ja katsotaan, mikä on se STT, joka on asiakkaille, omistajille ja suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeä.
Pettersson torjuu epäilyjä, että valtion tuen vastaanottaminen murentaisi uutistoimiston riippumattomuutta. Muissa Pohjoismaissa valtio on tukenut kaupallista mediaa selvästi avokätisemmin, eikä median toiminta ole siitä kärsinyt.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta valmistellaan parhaillaan mediapoliittista ohjelmaa, jossa myös kysymys median tukemisesta on esillä.
- Ohjelma avaa toivon mukaan enemmän ovia ja keskustelua siitä, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa moniäänisyyttä voidaan tukea, Pettersson sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan STT:n valtiontuen ehtona on suunnitelma yhtiön talouden vakauttamisesta. Lisäksi ehtona on esitys siitä, miten uutistoimistotoiminnalla voisi hyödyttää laajasti mediakenttää muun muassa robotiikkaa ja keinoälyä kehittämällä.
STT:n suurimmat omistajat ovat Sanoma 33,1 prosentin osuudella, Alma Media 20,6 prosentin osuudella ja TS-Yhtymä 18 prosentin osuudella.
Vuodenvaihteessa STT lopetti ruotsinkielisen uutispalvelu FNB:n, kun ruotsinkielisiä sanomalehtiä julkaisevat KSF Media ja HSS Media irtisanoivat sopimuksensa. Yleisradio taas palasi viime vuonna STT:n asiakkaaksi kymmenen vuoden mittaisen tauon jälkeen.
Sadeoja: Hyvä ylimenokauden ratkaisu
STT:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Sadeoja pitää STT:lle esitettyä valtiontukea hyvänä ylimenokauden ratkaisuna. STT:n hallitus on päätynyt siihen, että valtiontukeen suhtaudutaan myönteisesti.
- Se on ihan selvää, että siitä on eri näkemyksiä ollut ja varmaan onkin. Itse olen ollut tämän valtiontuen kannalla koko ajan, Sadeoja sanoo.
Hallituksen esittämä kertaluonteinen tuki on tarkoitettu uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa. Sadeoja huomauttaa, että murros koskee koko Suomen mediakenttää.
STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia, ja asiaan on etsitty ratkaisuja jo pidempään.
- Tietysti se työ jatkuu, että löydetään vakaampi pohja STT:n tulevaisuudelle. Siihen tämä antaa nyt merkittävästi lisää mahdollisuuksia ja rauhoittaa tilannetta.
Sadeoja ei näe valtiontuen vaikuttavan STT:n journalismin riippumattomuuteen. Hän pitää mahdollisena, että julkinen tuki muuttuisi myöhemmin pysyväluonteisemmaksi. Tätä voisi hänen mukaansa perustella STT:n erityisasemalla suomalaisessa mediakentässä.
- STT on ollut laaja-alaisesti toimialan yhteinen yritys ja sillä on laajempaa merkitystä. Näen hirveän tärkeänä, että STT säilyy Suomessa ja olen koko ajan sitä pyrkinyt korostamaan. Meidän on vain löydettävä siihen ratkaisu, miten se tehdään järkevällä tavalla.
Sadeoja on myös Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja ja kustantaja.