Eläkeiän nostamiseen on haettu Suomessa turhaan ratkaisua vuositolkulla. Kaikki osapuolet tietävät, että elinajanodotteen noustessa työuria on väkisinkin pidennettävä myös loppupäästä. Tietoisuus ei ole kuitenkaan tuonut ratkaisua, vaan yritykset ovat kutistuneet kyttäilyksi.
Yli 600 000 jäsentä edustava keskustoimihenkilöjärjestö STTK pani kuitenkin kauan seisoneen suman liikkeelle torstaina välkyttämällä vihreää valoa sille, että vanhuuseläkeikärajaa on nostettava. Järjestön puheenjohtaja Antti Palola kehotti tunnustamaan tosiasiat. Hän muistutti, että edellisen eläkeuudistuksen jälkeen suomalaisten elinajanodote on noussut 4,5 vuotta.
STTK:n uuden puheenjohtajan tervetullut pelinavaus liittyy siihen, että työmarkkinajärjestöjen käymät eläkeikäneuvottelut alkavat tulla ratkaisuvaiheisiin. Asiaa valmistelevan työryhmän määräaika päättyy syksyllä. Jos valmista ei tule, hallitus voi ottaa asian itselleen. Palola asetti toki ehtoja vastaantulolle, mutta periaatteellisen linjauksen jälkeen yksityiskohdat ovat varmasti ratkottavissa.
STTK:n linjanmuutos rikkoo työntekijäjärjestöjen eläkeiän nostoa koskeneen yhteisen vastahangan. Sen sijaan ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja pitkälle koulutettujen Akava haraavat yhä vastaan, SAK tiukemmin kuin Akava. Myös niiden suostumus tarvitaan eläkeikäratkaisun taakse.
Vaikka työjärjestöt ovat avainroolissa, hallituksellakin on oma osansa. Hallituspuolueista SDP ei ole ollut halukas eläkeliikahdukseen tällä vaalikaudella.
Avainasemassa on uusi puheenjohtaja, ay-taustainen Antti Rinne. Nyt kun myös työntekijäpuolella on valmiutta eläkeiän nostoon, SDP ei voi olla loputtomiin jarrumiehenä.