Utsjoki Tenojokivarren voimistunut sopulikanta on innostanut tunturipöllön pesimään Utsjoella. Pesäalueen tarkka sijainti pidetään visusti salassa, jotta Suomessa äärimmäisen harvinaista perhetapahtumaa ei vaarannettaisi.
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, professori Antero Järvinen vahvisti torstaina STT:lle, että peräti viitisen tunturipöllöparia yritti pesintää Utsjoella viime keväänä. Vain yksi pari onnistui.
- Tunturipöllö lisääntyy pääosin Kanadan ja Venäjän tundra-alueilla. Suomessa yksilöiden lukumäärä on yleensä nolla ja viimeisestä pesinnästä on vierähtänyt parikymmentä vuotta, Järvinen kuvaa tapahtuman harvinaisuutta.
Tunturipöllön pesintä liittyy vahvasti sopulikannan voimistumiseen. Ilman sitä se ei onnistuisi.
Sopuleista ovat hyötyneet myös muut petolinnut ja pienpedot. Utsjokisten mukaan muun muassa tunturihaukkoja ja muita pöllölajeja tuntuu olevan tavanomaista enemmän. Jopa Tenoon nousseet meritaimenet napsivat jokea ylittäviä vaeltajia.
Enteitä suurvaelluksesta
Tunturisopulin alueellinen liikehdintä saattaa enteillä suurvaellusta. Massamuutto koetaan karkeasti 30 vuoden välein ja edellinen todella iso vaellus alkoi vuonna 1970. Se päättyi vuonna 1974, jolloin sopuleita hääri jopa Rovaniemen kaduilla.
Sopuli elää harvoin edes kahta talvea, joten pitkä vaellus perustuu matkalla syntyviin jälkeläisiin. Lopulta lisääntymisen eväät loppuvat ja vaellus tyrehtyy. Jäljelle jäävät lähinnä kotoalueella pysyneiden yksilöiden jälkeläiset.
- Utsjoen kaltainen paikallinenkin vaellus on harvinainen. Se nähdään noin kymmenen vuoden välein. Mutta hyvinkin voi olla, että myös muualla kytee nyt kasvava kanta, joka voi ensi keväänä laajentaa vaelluksen, Järvinen arvioi.
Vuosina 2003-2004 kaikki merkit viittasivat Kilpisjärvellä suurvaellukseen. Seuraava talvi kuitenkin katkaisi enteet. Tunturisopuli on Skandien vuoriston kotoperäinen laji, ja sen varsinainen kotialue ulottuu Suomen puolella vain Kilpisjärvelle.
- Sopulit ovat siitä erikoisia, että ne saavat poikasia keskitalvella tammi-helmikuussa. Onnistunut lisääntyminen vaatii noin kolmen metrin paksuisen lumipeiton. Otollisissa oloissa sopulit saavat useamman poikueen, joissa on kymmenenkin poikasta. Poikaset alkavat lisääntyä kuukauden parin ikäisinä, joten hetkessä tulee aivan hirveä määrä yksilöitä, Järvinen kertoo.
Ärhäkkäät naaraat
Kannan ripeä kasvu pakottaa sopulit liikkeelle reviirien ja ravinnon hakuun. Ensin kulkumiehiksi lähtevät koiraat ärhäköiden naaraiden painostamina.
Järvisen mukaan vaellussopulin aggressiivinen maine johtunee paljolti stressistä, kun uutta reviiriä ja ruokaa etsivät eläimet hakevat elintilaa kulkijoiden paisuvassa massassa.
Silloin ovat tyypillisiä muun muassa sopuleiden keskinäiset kärhämät. Se voisi osittain selittää Utsjoelta kuolleena löydetyt eläimet, joilla on veripisara nenän päässä.
Järvisen mielestä sopulin ärhäkkyyttä liioitellaan kuitenkin vahvasti.
- Saattaahan se purra, jos astuu liian lähelle. Purujälki on lähinnä naarmu, johon ei kuole.
Lievää liioittelua lienee sekin veneilijän kertoma, jonka mukaan Tenossa porhaltanut sopuli äänteli kuin sumusireeni vaatien soutajia väistämään.
Kuva Jari Peltomäki: Tunturipöllö pesii onnistuneesti Utsjoella parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.