Helsinki UPM-Kymmene ei jää seuraamaan sivusta Kiinan kansantalouden ripeää kasvua. Yhtiö kertoi tiistaina pystyttävänsä Shanghain lähellä sijaitsevalle Changshun tehtaalleen uuden tuotantolinjan. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä käynnistyvän hienopaperikoneen tuotantokapasiteetti on 450 000 tonnia vuodessa. Investointien kokonaisarvo nousee 470 miljoonaan euroon.
UPM-Kymmenen toimialajohtajan Jyrki Ovaskan mukaan Kiinan kansantalous on kasvanut jo useamman vuoden ajan noin 7-8 prosentin vauhdilla. Kasvun arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina samansuuruisena.
- Kiina on yksi niitä harvoja markkina-alueita koko maailmassa, missä voidaan nähdä tämänkaltaisia kasvulukuja, Ovaska perustelee UPM-Kymmenen investointiratkaisua. Yhtiö luottaa erityisesti Kiinan ripeästi kehittyvään painettuun mediaan, jonka arvioidaan kasvavan lähivuosina 15 prosentin vuosivauhdilla. Hienopaperin ohella UPM-Kymmene arvioi voivansa myydä kiinalaisille myös yhä enemmän sanomalehti- ja aikakauslehtipaperia.
Kolmevuotias tehdas
Yhdessä indonesialaisen April-yhtiön kanssa rakennettu Changshun tehdas valmistui alun perin vuonna 1999 ja siirtyi seuraavana vuonna kokonaan UPM-Kymmenen omistukseen.
Tehtaalla on entuudestaan yksi paperikone. Uuden tuotantolinjan mukana tehtaan kapasiteetti kasvaa noin 800 000 tonniin vuodessa, mistä noin kaksi kolmasosaa myydään UPM-Kymmenen arvion mukaan Kiinan markkinoille, ja loput Japaniin, Etelä-Koreaan ja Australiaan.
Uusi kone kasvattaa tehtaan työntekijämäärää parisataa henkeä noin 850 henkeen. Kaikkiaan UPM-Kymmene työllistää koneen käynnistymisen jälkeen Kiinassa noin tuhat henkeä, sillä Changshun tehtaan lisäksi konsernilla on Kiinassa muun muassa jalostuslaitoksia ja myyntiyhtiöitä. Tällä hetkellä noin kuusi prosenttia UPM-Kymmenen liikevaihdosta tulee Kiinasta.
Uudistuksen myötä Changshun tehdas nousee lähelle Kuusankosken hienopaperitehtaan 900 000 tonnin vuotuisia tuotantolukemia. UPM-Kymmenen suurin hienopaperitehdas on Saksan Dörpenissä, jonka vuotuinen kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia.
Changshun konehankinta rahoitetaan kassavirralla sekä paikallisella investointilainalla. Tehtaan konetoimittaja päätetään ensi kevään aikana. Tehtaan ensimmäisen koneen toimitti aikoinaan Valmet eli nykyinen Metso.
Runsaasti tilaa investoinneille
UPM-Kymmenen varatoimitusjohtaja Jussi Pesonen ylistää Changshun avaraa tehdastonttia, jolla on jo valmiina voimalaitoksen, sataman, varastojen ja vedenpuhdistamon kaltaiset perusrakenteet. Valmiin infrastruktuurin vuoksi investointikustannus kapasiteettitonnia kohden on Pesosen mukaan alhainen.
Pesosen mukaan tehtaan sijainti Jangtsejoen partaalla noin sadan kilometrin päässä Shanghaista on logistiikan kannalta ihanteellinen. Tehtaan tarvitsema trooppinen lyhytkuitusellu voidaan tuoda laivalla mereltä suoraan tehtaan omaan satamaan. Logistiikkaa parantaa entisestään tehtaan lähistölle lähivuosina valmistuva moottoritie ja Jangtsejoen ylittävä silta.
Jyrki Ovaskan mukaan Changshun tehdas sijaitsee keskellä Kiinan nopeimman talouskasvun aluetta.
- Sadan kilometrin säteellä tehtaasta asuu noin 50 miljoonaa ihmistä, ja alueen bruttokansantuote on noin 50 prosenttia korkeampi kuin Pekingissä, Ovaska toteaa.
Vajaan parinsadan hehtaarin tehdas tontilla on Ovaskan mukaan tilaa peräti 4-5 tuotantolinjalle, mutta aivan lähiaikoina ei UPM-Kymmene ala tehdasta laajentamaan.
Olkisellu syrjäytyy
Jyrki Ovaskan mukaan hienopaperikoneen pystyttäminen Kiinaan perusteltua myös siksi, että kiinalaisen, olkisellusta valmistetun hienopaperin laatu ei ole kovinkaan korkea. Ovaska uskookin, että Changshun uuden koneen tuotteet löytävät helposti ostajansa, kun länsimaistuvat kiinalaisfirmat haluavat printtereihinsä, fakseihinsa ja kopiokoneisiinsa laadukasta hienopaperia.
- Modernin päällystämättömän hienopaperin kysynnän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä, Ovaska kertoo.
Uuden koneen valmistumisen jälkeen Changshun tehtaan tuotannosta noin 600 000 tonnia on päällystämätöntä hienopaperia ja 200 000 tonnia päällystettyä hienopaperia. Myös päällystetyn hienopaperin markkinoiden arvioidaan kasvavan Kiinassa rivakasti, noin kymmenisen prosenttia vuodessa.