Helsinki Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Jussi Huttusen mielestä peruskoulun yläasteen oppilaiden vähentynyt halu syödä kouluruokaa alkaa jo aiheuttaa kansanterveydellisiä vaaroja.
Jos kouluruoka korvautuu karkeilla, limulla ja munkeilla, niin tällaisesta ruoasta puuttuvat suojaravinteet ja siihen liittyy myös muita haittoja.
Osa lapsista syö vielä karkki-limu-munkki-tyyppistä ruokaa ylitse kaikkien energiansaantisuositusten, ja siitä saattaa seurata liikapainoisuusongelma. Liikapainoisuus on nykyisin koko kansakunnan kannalta iso kysymys, ja se koskee myös lapsia ja nuoria.
Huttusen mukaan menneinä aikoina aikuisiän diabetes koski lähinnä yli 50-vuotiaita ja eläkeikäisiä. Sitä ilmaantuu nykyisin yhä aikaisemmassa vaiheessa, Suomessa nuorilla aikuisilla, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa jo lapsilla ja nuorilla. Tauti liittyy erityisesti painon nousuun, mutta osin myös ruokavalion kokoonpanoon.
Viihtyisyyttä ruokailuun
Huttunen muistuttaa, että ruokailu on tarkoitettu sekä oppilaiden että koulun henkilöstön fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi virkistystauoksi työpäivän aikana.
- Viihtyisät ruokailutilat, ruoka-aikojen rauhoittaminen ja riittävän ruoka-ajan varaaminen tekevät kouluruokailusta miellyttävän tapahtuman koko kouluyhteisölle, hän, hän korostaa.
Huttunen kehottaa ottamaan nuoria mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen, sillä se antaa heille myönteisiä päätöksenteko- ja vastuunottotilanteita.
Pienet kyllä syövät
Kouluruokailua on selvitetty Sodexho Oy:nTaloustutkimus Oy:llä viime keväänä teettämässä haastattelututkimuksessa. Koululaisten lisäksi haastateltiin jompaa kumpaa vanhemmista. Otoksena oli lähes 230 perhettä.
Koululaiset ja heidän vanhempansa arvostavat kouluruokaa ja pitävät sitä erittäin tai melko tärkeänä asiana. Siitä huolimatta kaikki lapset eivät ruokaile päivittäin koulussa.
- Huolestuttavaa on, että lähes kolmannes lapsista ei syö lainkaan koulupäivän aikana ja viidennes korvaa aterian makeisilla, kertoo Sodexhon suunnittelu- ja viestintäjohtaja Ritva Yliluoma.
Kouluruokailu kuuluu lähes kaikkien koululaisten koulupäivään, mutta viikoittaiset ruokailukerrat vähenevät yläluokille mentäessä.
Pienet koululaiset eli 5-9-vuotiaat syövät koulussa säännöllisemmin eli tästä ryhmästä ruokailee koulussa joka päivä 96-99 prosenttia.
13-17-vuotiailla jokapäiväisen kouluruokailun osuus laskee 73-65 prosenttiin. Tästä ikäryhmästä ilmoittaa syövänsä koulussa lähes joka päivä 20-29 prosenttia.
Ne, jotka syövät koulussa, ovat yleensä tyytyväisiä kouluruokaan. Ruokalistalle he toivovat maukasta kotiruokaa ja useampia vaihtoehtoja. Lämpimän lounasruuan lisäksi iltapäivän välipala ja usein myös aamiainen saivat kannatusta.