Helsinki Helsingin Satama aikoo eristää tributyylitinan eli TBT:n pahiten saastuttaman merialueen Vuosaaressa ruoppaustöiden ajaksi, jotta myrkky ei pääsisi leviämään. Sataman keskiviikkona julkistaman suunnitelman mukaan merestä nostettu saastunut maa-aines lisäksi loppusijoitettaisiin osaksi sataman perustusta.
Suunnitelman mukaan pahiten saastuneen TBT-alueen eristys toteutettaisiin Vuosaaren vanhaa aallonmurtajaa jatkamalla. Noin 80 hehtaarin vesialue ympäröitäisiin osittain maapenkereellä ja osittain vedenalaisella verhorakenteella.
- Voimakkaimmat TBT-pitoisuudet ovat merenpohjan sedimentissä vanhan telakan alueella eli Lehdessaaren edustalla. Alueen eristämisellä estetään veden sameutumisen leviäminen ja samalla TBT:n leviäminen, kuvaili Sataman suunnittelujohtaja Antti Mäkinen tiedotustilaisuudessa.
Merenpohjasta ruopattu savimassa tultaisiin suunnitelman mukaan hyödyntämään sataman rakennusaineena niin sanotun stabiloinnin jälkeen. Käytännössä massaan lisättäisiin sementtiä, minkä jälkeen sitä voitaisiin käyttää täyttöaineena.
- TBT-savea on arviolta 0,5 miljoonaa kuutiometriä, ja se korvaisi rakentamisen täyttöaineena merihiekan. Massalla rakennettaisiin kaksi aluetta, yksi seitsemän hehtaarin pohja-alue ja toinen neljän hehtaarin alue, Mäkinen jatkoi.
Maksaa 10 miljoonaa
Sataman rakentamisen projektinjohtajan Aarno Ahdin mukaan TBT-ongelman hoitaminen tulee lisäämään sataman rakennuskustannuksia arviolta 10 miljoonalla eurolla. Savimassan muuntaminen rakennusaineeksi maksaa noin 10 euroa kuutio ja samanhintaista on myrkyllisen pohjamassan ruoppaaminen erikoistekniikalla.
Satama tähtää siihen, että suojamuurin rakentaminen voitaisiin aloittaa keväällä ja valmiina se olisi ensi vuoden lopussa. Sitä ennen suunnitelmalle on saatava viranomaisilta sekä ympäristölupa että vesilupa.
- Satama on peilannut suunnitelmaa ympäristöviranomaisten suuntaan, ja odotamme kyllä, että lupahakemuksen menevät läpi, Ahti sanoi.
Sataman valmistumisaikatauluun TBT-ongelman hoitaminen ei näillä näkymin vaikuttaisi. Satama on suunnitelmien mukaan käyttöönottovalmis vuonna 2008 ja koko hankkeen kustannukset nousevat noin 470 miljoonaan euroon.