Helsinki Valmisteilla olevan kuntauudistuksen paineet näkyvät selvästi alueilla. Tuoreen aluebarometrin mukaan kunnat ovat vuoden aikana vahvasti kallistuneet kuntaliitosten kannalle. Sen sijaan usko seudulliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön näyttää olevan laskussa.
Viimesyksyisessä barometrikyselyssä kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi kuntansa päättävän yhdistymisestä 10 vuoden kuluessa. Vuosi sitten vajaa kolmannes oli sitä mieltä. Yhdistymisinto nousi selvästi sen jälkeen kun valtiovalta keväällä päätti kuntauudistuksen aloittamisesta.
Selvityksen mukaan kunnista yli 70 prosenttia on valmiita uudistamaan palvelurakenteitaan, jotta talous saadaan tasapainoon. Kunnat aikovat myös talouspaineissaan nostaa palvelumaksujaan. Kuntaliitto uskoo, että myös kuntien veroprosentit jatkavat nousuaan.
Maakuntien sisällä eroja
Barometrin yleisarvio on, että alueelliset kehitysnäkymät ovat valoisat. Suurilla kaupunkiseuduilla pyyhkii hyvin, mutta maakuntien sisäiset erot ovat monesti huolestuttavan suuret. Näin on esimerkiksi Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa.
Erityisen valoisasti tulevaisuuteen suhtaudutaan Mikkelin ja Kuopion seuduilla. Maakuntien keskusseuduista varautuneimmin tulevaan suhtautuvat Kouvolan, Kotkan ja Kokkolan seudun päättäjät.
Työllisyyskehityksen uskotaan paranevan eniten Kuopion, Jyväskylän, Lahden ja Hämeenlinnan seuduilla.
Palvelujen järjestämisessä suurimpia ongelmia on terveydenhoidossa ja vanhusten hoidossa. Lasten päivähoito sen sijaan on saatu melko hyvin järjestykseen. Palvelujen rahoitusongelmat ovat usein suurimpia teollisilla kaupunkiseuduilla.
Lähes kaikki barometriin vastanneet uskovat kuntien velanoton lisääntyvän edelleen, vaikka verotulojen kasvu näyttää jatkuvan myös ensi vuonna.
Aluebarometri tehtiin nyt 29. kerran. Se on sisäministeriön ja Kuntaliiton yhdessä toteuttama kysely, jossa olivat mukana kaikki 432 kuntaa. Barometri ilmoittaa kehityksen suunnan maan eri osissa.