Helsinki Euroopan keskuspankki nostaa rahamarkkinoiden ohjauskorkoa tänä vuonna vielä kaksi kertaa, ennustaa Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen. Ohjauskorko nousee lähiviikkoina 4,0 prosenttiin ja kesän jälkeen 4,25 prosenttiin, arvioi Tyrväinen tiistaina Aktian talouskatsauksessa.
Tyrväisen mukaan 4,25 prosenttia jää ohjauskoron korkeimmaksi tasoksi. EKP aloittaa koron laskemisen ensi vuoden kesällä. Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa rahapolitiikan keventämisen nykyisestä 5,25 prosentin ohjauskorosta viimeistään ensi syksynä, sanoi Tyrväinen.
Käänne keveämpään rahapolitiikkaan johtuu teollisuusmaiden talouskasvun hidastumisesta poikkeuksellisen vahvan ja pitkän globaalin nousukauden jäähtyessä. Maailmantalouden kasvu jatkuu Aktian mukaan kuitenkin selvästi pitkän ajan keskiarvoa nopeampana tänä ja ensi vuonna, 4,5-4,0 prosentin vauhtia.
Euron kurssi dollaria vastaan nousee Aktian arvion mukaan edelleen hienoisesti. Pankki laskee euron olevan vuoden lopussa 1,40 dollarin tasolla ja ensi vuoden kesäkuussa 1,45 dollarissa. Jeniä vastaan euro nousee vuoden lopussa 168 jeniin ja on vuoden kuluttua kesäkuussa 174 jenissä.
Ikääntymisestä suuri
haaste Suomelle
Suomen bruttokansantuotteen kasvu hidastuu ennusteen mukaan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaa Aktian mukaan 2,5 prosenttia. Suomen inflaatio nopeutuu tänä vuonna 2,2 prosenttiin. Ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat 2,0 prosenttia.
Euroalue kasvaa Tyrväisen mukaan Aktian aiempaa arviota nopeammin. Tänä vuonna euroalueen kasvaa 2,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Yhdysvaltain bruttokansantuotteen kasvu hidastuu tänä vuonna 1,9 prosenttiin ja nopeutuu ensi vuonna 2,1 prosenttiin.
Nykyisten hyvinvointijärjestelmien turvaaminen on tulevaisuudessa Tyrväisen mukaan äärimmäisen haastava tavoite. Työmarkkinoilta poistuu vuodesta toiseen paljon suurempi joukko ihmisiä kuin sinne tulee. Vuonna 2020 työikäisiä suomalaisia on 200 000 vähemmän kuin nyt, muistutti hän.
- Hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen edellyttää työllisyyden ja tuottavuuden samanaikaista vahvaa kehitystä, mihin tuskin päästään ilman kokonaisvaltaisia rakenneuudistuksia. Ikääntyvä Suomi tarvitsee myös maahanmuuton selvää lisääntymistä, sanoi Tyrväinen.