Barents-yhteistyö, kaivostoiminta, energian saanti, työllisyys, koulutus ja liikenneyhteydet ovat osana tiistaina julkaistua Pohjois-Suomen strategiaa. Lausuman takana ovat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Pohjanmaan liitot sekä Kainuun maakunta.
Barentsin alue ja Luoteis-Venäjän kasvavat markkinat ovat strategiassa näkyvästi esillä.
Liitot kiirehtivät Suomen pääkonsulaatin saantia Murmanskiin ja Suomen Barents-sihteeristön rahoituksen vakinaistamista.
"Nykyisin tavarat viedään täältä laivoilla Luoteis-Venäjälle. Liikenneverkkoja pitää kehittää niin, että olemme lähempänä Barentsia maantiekuljetusten kautta", Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi muistuttaa.
Liitot huomauttavat, että Bodö-Murmansk-maantieyhteys pitäisi saada osaksi yleiseurooppalaista TEN-maantieverkostoa. Lisäksi Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiä ja rajanylityspaikkoja pitäisi kehittää.
Kaivosrahastoa suunnitellaan
Pohjois-Suomen kaivostoiminnan investointien rahoittamista pyritään vauhdittamaan rahoitusjärjestelmällä.
"Jos kerrannaistyöpaikat lasketaan mukaan, on pohjoiseen tulossa kaivostoiminnan mukana useita tuhansia työpaikkoja niille alueille, joissa työttömyys on suurinta", Yliniemi muistuttaa.
Kaivosalan osaamista ja tutkimusta haluttaisiin vahvistaa perustamalla kansainvälinen osaamiseen pohjautuva koulutus- ja tutkimusohjelma Oulun yliopistoon.
Ohjelmaan tarvittaisiin mukaan Oulun yliopiston lisäksi Luulajan ja Lapin yliopistot, alueen ammattikorkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset. Liitot havittelevat Pohjois-Suomeen kaivosalan osaamiskeskusta.
Myös kaivosrahaston perustamista suunnitellaan estämään kaiken kaivostoiminnan valumista ulkomaisille yhtiöille.
"Haluamme valtion rahoittamaan kaivostoimintaa. Rahastossa olisi valtion ja yksityisten rahaa", Pohjois-Pohjanmaan liiton puheenjohtaja Pentti Lampinen arvioi.
Esimerkiksi Suurikuusikon ja tulevan Talvivaaran kaivosten vaikutus koko Pohjois-Suomelle on suuri. Ne luovat tuhansia työpaikkoja sekä synnyttävät muuta teollisuutta.
Pohjois-Suomen maakuntaliitot vaativat myös kaivoslain korvausmenettelyn uudistamista. Maakuntaliittojen mukaan malminetsinnästä aiheutuvista haitoista tulee maksaa maanomistajille korkeimman käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Myös maanomistajien saamia korvauksia tutkimustoiminnasta tulee tarkistaa.
Strategian taustalla eduskuntavaalit
Liitot ovat huolestuneet insinööritoimistojen häviämisestä etelän keskuksiin. Niinpä rakennusinsinöörikoulutus haluttaisiin takaisin Oulun yliopistoon.
"Tuemme yliopiston koneinsinööriosaston rakennustekniikkasuuntausta, josta valmistuu muutaman vuodan kuluttua rakennusinsinöörejä", Lampinen kertoo.
"Strategian taustalla ovat lähestyvät eduskuntavaalit ja juuri alkanut Euroopan unionin uusi toimintakausi. Strategia on edunvalvontatyökalu poliitikoille", hän huomauttaa.
Strategiassa korostetaan osaavan aluepolitiikan merkitystä pohjoisen elinolojen kannalta. Valtion toimia vaativat esitykset pitäisi liittojen mielestä tuoda esille maakuntien ja ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.
"Yritysten toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa kompensoimalla ensimmäisen työntekijän työnantajamaksujen valtion toimesta takaisin", Lampinen muistuttaa.
Liitot pyrkivät saamaan Pohjois-Suomen strategian osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.