Stora Enson tulos puo­lit­tui viime vuonna, Oulussa menee hyvin

Metsäjätti Stora Enso joutui kirjaamaan jo kolmannen alaspäintulovuoden peräkkäin. Kaiken kaikkiaan viime vuosi oli epätyydyttävä ja tilanne vain tiukkeni vuoden loppua kohden, toimitusjohtaja Jukka Härmälä kuvaili tiistaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Syynä ovat kovat hintapaineet.

Pk 7:lla edessä Petri Timonen ja taustalla Tapani Niskanen sekä Risto Similä
Pk 7:lla edessä Petri Timonen ja taustalla Tapani Niskanen sekä Risto Similä
Kuva: Tapio Maikkola

Metsäjätti Stora Enso joutui kirjaamaan jo kolmannen alaspäintulovuoden peräkkäin. Kaiken kaikkiaan viime vuosi oli epätyydyttävä ja tilanne vain tiukkeni vuoden loppua kohden, toimitusjohtaja Jukka Härmälä kuvaili tiistaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Syynä ovat kovat hintapaineet.

Markkinoita heikennyt tulos ei yllättänyt. Sillä menneen vuoden viimeinen neljännes kirvoitti metsäyhtiön tulosvaroitukseen jo tammikuussa. Härmälä selitti varoitusta nyt sillä, että kvartaalin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä jäi 80 miljoonaan euroon - kolmeen prosenttiin liikevaihdosta - vaikka markkinat odottivat 120 miljoonaa.

Loppuvuoden tulos putosikin 61 miljoonaa miinukselle. Syynä oli kuitenkin monien tekijöiden summa, siihen vaikuttivat osaltaan niin Ontarion metsien myyntiä koskeva alaskirjaus Kanadassa, Ruotsin henkilöstöä ohentava ohjelma, paperilakko kuin Veitsiluodon uudistetun paperilinjan laskettua hitaampi käynnistyminenkin, Härmälä toteaa.

Toisaalta vertailuja sotkee myös edellisvuoden valtava alaskirjaus ylikalliista tehdasostoista Yhdysvalloissa.

Härmäläkin myöntää, että listassa on selittelyn maku. "Mutta pyrkimys on olla ihan rehellisiä." Koska marginaalit ovat nyt pienet, sadan miljoonan tasoa, syyn ei tarvitse olla kovinkaan iso, kun se jo näkyy tuloksessa.

Stora Enson koko vuoden tulosta havainnollistaa se, että vuoden osakekohtainen tulos puolittui taas. Se jäi 25 senttiin, kun edellisvuonna osakekohtainen tulos oli 57 senttiä ja edellisvuonna 94 senttiä. Pudotus johtuu etenkin heikenneestä hintatasosta, myyntimäärien kasvu sen sijaan hieman korjasi tilannetta.

Koko vuoden liikevaihto aleni vajaat viisi prosenttia noin 12 miljardiin euroon, vaikka toimitukset lisääntyivät hieman. Sijoitetun pääoman tuotto jää vain kolmannekseen 13 prosentin tavoitteesta.



Saneeraus
Yhdysvalloissa


Yhtiön suurin yksittäinen huolen aihe on Yhdysvallat, jonka osuus myynnistä on vajaat 2 miljardia dollaria. Ärhäkäs saneerausohjelma etenee suunnitellusti.

Mutta se merkitsee myös vaativia otteita. Suurinta Wisconsin Rapidsin konetta uusitaan parhaillaan ja lisäksi tehdään leikkauksia ja neuvotellaan henkilöstön eläke- ja terveydenhoitoasiat uudelleen Consolidated Papersin jäljiltä. "Tässä mennään kovasti elämän peruskysymyksiin", Härmälä valittelee.

Dollarin heikkous on jättänyt oman jälkensä tulokseen, Härmälä arvioi. Lisäksi on vienti Amerikkaan alkanut vähetä. Sekä eurooppalaiset että amerikkalaiset ovat lisäämässä myyntiään Eurooppaan, mikä uhkaa painaa hintoja entisestään.

Jatkokehitys onkin nyt paljolti hintojen varassa. Härmälä toivookin hartaasti, että hintataso lähtee vuoden jälkipuoliskolla kysynnän myötä ylöspäin.

Paperin kysyntä on ollut varovassa nousussa, mutta kunnon sysäystä hintojen nousuun odotetaan vielä. Sen arvioidaan saavan alkunsa Yhdysvalloista, missä hintataso on jo vakiintunut.

Oulun koneilla on kiihtyvä vauhti

Stora Enson Oulun tehtaalla koettiin myös varsin selkeästi metsäteollisuudelle varsin vaikeaan vuoteen 2003 liittyneet kysynnän heittelyt. Silti Oulun kahdella paperikoneella, vuonna 1991 käyttöön otetulla PK 6:lla ja kuusi vuotta nuoremmalla PK 7:llä, onnistuttiin tekemään mallikkaasti sekä hienopaperia markkinoille että tulosta konsernille.

"Oulun osaltakin vuosi oli haasteellinen. Mutta silti voi sanoa, että vuosi oli parempi kuin mitä odotettiin. Esimerkiksi meidän budjetti oli paljon pessimistisempi, kuin mitä varsinkin määrien suhteen lopullisesti kävi", iloitsee marraskuussa Stora Enson Oulun paikallisjohtajana työnsä aloittanut Pentti Ilmasti.

Oulussa voidaan iloita siinäkin mielessä, että kun yhtiön loppuvuosi oli jopa tappiollinen, niin Nuottasaaressa vauhti vain parani.

"Meillä viimeinen vuosineljännes oli tuotantomäärien ja tehokkuuksien suhteen verrattain hyvä. Ja hyvä meno on vain jatkunut senkin jälkeen. Tämä vuosikin alkoi mukavasti, kun me teimme PK 7:llä tammikuussa uuden tuotantoennätyksen", Ilmasti kertoo.

Oulussa hienopaperia valmistaa noin 800 paperintekijää ja kahdella paperikonelinjalla kootaan vuosittain liikevaihtoa 650-700 miljoonaa euroa.

Miljoona tonnia näköpiirissä

Oulun kahden tuotantolinjan kiihtyvästä tahdista huolimatta paperitehtaalla ei ole vielä täysi kapasiteetti käytössä, sillä viime vuonna tilauksia ei riittänyt kaiken aikaa molemmille koneille.

Ilmastin mukaan kysyntänäkymät ovat kuitenkin sen verran valoisat, että Oulussa jo pitemmän aikaa tavoitteena olleen miljoonan tonnin tuotantomäärän uskotaan rikkoutuvan jo lähivuosina.

"Oulun tehtaan paperikapasiteetti on 935 000 tonnia. Siitä on vielä hieman matkaa miljoonaan tonniin, mutta koneet ovat kuitenkin niin mittavan kokoisia, että aika pienilläkin muutoksilla saadaan kymmeniä tuhansia tonnia lisää", Ilmasti kertoo.

Pentti Ilmastin mukaan tänä vuonna päästään joka tapauksessa viimevuotista suurempiin tuotantomääriin. Kysynnän vilkastumista voidaan Ilmastin mukaan odottaa jo kahden perinteisesti toiveikkuutta lisäävän tapahtuman eli USA:n presidentinvaalien ja olympiakisojen ansiosta.

"Tällä hetkellä on sellaisia pieniä merkkejä näkyvissä, että tilauskanta paranisi. Me olemme ajaneet tehdasta siihen suuntaan, että silloin kun sitä tilauskantaa on, niin me olisimme ihan oikeassa iskussa. Me teemme koko ajan pienimittaisia investointeja ja vieläkin tavoite on miljoonassa tonnissa. Teemme tänä vuonnakin sellaisia asioita, jotka vievät meitä lähemmäksi tuota tavoitetta", Stora Enson Oulun paikallisjohtaja Pentti Ilmasti sanoo.

Ilmoita asiavirheestä