Argentiinan ja Uruguayn välinen poliittinen kiista ei vaikuta Stora Enson suunnitelmiin Uruguayssa. "Toimimme kaukana Argentiinan rajalta", Stora Enson Etelä-Amerikan varatoimitusjohtaja Otávio Pontes vakuuttaa.
Stora Enso omistaa tällä hetkellä Uruguayn halkovan Rio Negro-joen lähettyviltä 30 000 hehtaaria maata. Kokonaisuudessaan yhtiö tavoittelee Uruguaysta 100 000 hehtaarin metsäistutuksiin soveltuvia maaomistuksia, sen verran vaaditaan miljoonan sellutonnin tuottamiseen.
"Uruguayn tehtaan sijoituspaikkapäätös kuultaneen ensi vuonna", Pontes kertoo.
100 000 hehtaarin läänityksiin Stora Enso pyrkii myös Brasilian Rio Grande do Sulin osavaltiossa, lähellä Uruguayn rajaa.
"Tarkoitus on nostaa maaomistukset tämän vuoden aikana 50 000 hehtaariin niin Uruguayssa kuin Etelä-Brasiliassa."
Stora Enson yhdessä brasilialaisen Aracruzin kanssa omistama Veracel puskee eukalyptussellua maailmalle Koillis-Brasiliasta, Bahian osavaltiosta. Veracelin tuotannon kaksinkertaistamiseen tarvittavat maaostot ja puuistutukset ovat Pontesin mukaan nekin alkamassa.
Brasiliassa kansan kritiikkiä hillitsee väkivaltaisuuksien historia. Etenkin köyhempien brasilialaisten kansalaisoikeudet ovat kuin villistä lännestä.
Äärimmäiset varallisuuserot kanavoituvat kuitenkin poliittisen Maattomien Liikkeen (Movimento Sem Terra) tempauksiin.
Esimerkiksi maaliskuussa MST:n naisjaosto tuhosi Aracruzin taimitarhan ja geenitutkimuslaitoksen. Tällä hetkellä liikkeen jäsenet miehittävät muun muassa brasilialaisen metsäyhtiö Suzanon plantaaseja.
Stora Enso ja Aracruz lahjoittivat viime vuonna Veracelin lähettyviltä maata MST:n kodittomille.
"Se oli erikoistapaus, teimme sen Brasilian hallituksen pyynnöstä", Pontes sanoo.
Hän ei ole huolissaan mahdollisista mellakoista.
"Puut pitää istuttaa heti maan ostamisen jälkeen. Jos maan jättää käyttämättä, niin sitten ongelmia kyllä tulee", Pontes viittaa MST:n valtausintoon.
Eukalyptukset täyttävät nykyisellään vajaat 10 prosenttia Brasiliassa viljellystä maasta.
Stora Enso istuttaa näillä näkymin Uruguayhyn pelkästään vahvemmissa paperilaaduissa tarvittavaa mäntyä. Etelä-Brasiliaan, lähelle Porto Alegren kaupunkia, yhtiö istuttaa lyhytkuituista eukalyptusta.
Nyt istutetut puut muuttuvat selluksi vasta vuosien kulutta. Eukalyptus on korjuukypsä kuitupuu sijainnistaan riippuen 7-9 vuodessa, subtrooppinen mänty 12 vuodessa.
Kokonaisuudessaan suomalaisen pääoman osuus on merkittävä Etelä-Amerikkaan kohdistuvissa metsäinvestoinneissa. Mutta mantereella toimivat muutkin.
Alan suurin yhtiö, amerikkalainen International Paper suunnittelee uutta sellu- ja paperitehdasta eteläiseen Brasiliaan. Maailman toiseksi suurin metsäyhtiö Weyerhaeuser panostaa Uruguayssa mekaaniseen puunjalostukseen. Aracruzin lisäksi myös muut brasilialaiset selluyhtiöt lisäävät voimakkaasti tuotantoaan.
Tropiikin halpa sellu menee pääsääntöisesti vientiin. Trendi on, että Kanadassa ja Yhdysvalloissa suljettavat tehtaat tekevät sille tilaa.
Metso ilmoitti helmikuussa ostavansa Kvaernerin Pulping and Power-liiketoiminnan. Kun kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan, Metso Paper kisaa Etelä-Amerikan uus- ja ylläpitoinvestoinneista ainoastaan itävaltalaisen, Suomessa sellutehtaiden koneita ja laitteita valmistavan Andritzin kanssa.
Etelä-Amerikan metsäbuumissa näkyy vahvana insinööritoimisto Jaakko Pöyryn kädenjälki. Brasilian hankkeet Jaakko Pöyry toteuttaa São Paulon toimistostaan, Botnian tehtaan suunnitteli Suomen Jaakko Pöyry.
Myös metsäkonevalmistaja Ponsse kauppaa tuotteitaan Etelä-Amerikassa. Ponsse on kertonut aloittavansa eukalyptusta kuorivien harvesteripäiden valmistuksen ja kehittelyn Brasilian São Paulon osavaltiossa.