Maailman suurin sanomalehtipaperikone pyörii jo täydellä vauhdilla Stora Enson Langerbruggen tehtaalla Belgian Gentissä.
Vauhti on todellakin kova, sillä tehtaan maksimikapasiteetti 400 000 tonnia vuodessa on esimerkiksi 100 000 tonnia suurempi kuin Stora Enson Varkauden sanomalehtipaperikoneella. Kaikki muukin on suurta kolmen vuoden projektilla synnytetyllä koneella.
"Saimme suurimman mahdollisen koneen, mitä laitetoimittajat pystyvät toimittamaan, eli me teemme täällä kymmenen metrin levyistä paperia. Myös koneen vauhdissa olemme aivan uudella metriluvulla. Pääsemme 2 000 metriin minuutissa, kun normaali huippuvauhti on 1 500 metriä minuutissa", sanoo paperikoneprojektia vetänyt Sami Pitkänen Stora Ensosta.
Myös investoinnin hinta, 500 miljoonaa euroa, on Stora Enson historian toistaiseksi suurin.
Kesäkuun alussa käynnistynyttä tehdasta esiteltiin keskiviikkona eurooppalaisille toimittajille. Belgian kuninkaalliset vihkivät paperikoneen käyttöön syksyllä.
Kierrätyspaperin
varassa
Langerbruggen paperikone 4:n raaka-aineena käytetään pelkästään kierrätyspaperia, kuten jo noin joka kolmannessa eurooppalaisessa sanomalehtipaperikoneessa.
Raaka-aineena käytettävä keräyspaperi kerätään pääasiallisesti noin 300 kilometrin säteellä Langerbruggen tehtaasta. Alueella asuu noin 80 miljoonaa ihmistä. Tehdas sijaitsee noin 80 kilometriä Brysselistä luoteeseen.
Keräyspaperi kuljetetaan maanteitse, meritse ja rautateitse muun muassa Belgiasta, Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta.
Täyteen kapasiteettiin, johon arvioidaan päästävän parin vuoden kuluessa, vaaditaan noin 700 000 tonnia keräyspaperia.
Keski-Euroopassa keräyspaperia riittää, sillä kierrätyspaperia kertyy alueella yli oman tarpeen ja osa käytetystä paperista kierrätetään jopa niinkin kaukaisiin maihin kuin Koreaan.
Vanhaa poistetaan
uuden tieltä
Puolen miljardin arvoinen investointi liittyy konsernin sanoma- ja aikakauslehtipaperidivisioonien kehittämisohjelmaan, jolla Stora Enso parantaa kilpailukykyään painopaperiliiketoiminnassa.
Uuden tuotantolinjan rakentamisen lisäksi investointiin kuuluu tehtaan paperikone 2:n sulkeminen ja sanomalehtipaperikone 3:n muuttaminen päällystämätöntä aikakauslehtipaperia eli sc-paperia tuottavaksi koneeksi.
Tällainen rakenna ja pura -toiminta on Stora Enson strategian mukaista eli eri paperikoneet erikoistuvat erilaisiin tuotteisiin ja tuotannosta poistetaan sellaiset koneet, jotka eivät ole kannattavia pitkällä aikavälillä.
Langerbruggen paperikone 2:n kohtalo on edessä myös Summan tehtaan paperikone 1:llä.
Tehtaalle on rakennettu myös siistauslaitos, tehtaan prosesseissa syntyvää lietettä polttoaineenaan käyttävä 75 megawatin suuruinen biovoimala ja uusi keräyspaperivarasto. Lietteen poltosta saadaan noin kymmenen prosenttia tehtaalla tarvittavasta energiasta.
Mukana pohjois-suomalaista osaamista
Tehdastyömaan noin 200 laitetoimittajan ja urakoitsijan joukossa on myös näkynyt vahvasti pohjoissuomalaista osaamista.
Pääkonsulttien joukosta löytyy oululainen Uki Arkkitehdit ja urakoitsijoina on ollut muun muassa rovaniemeläinen Rovakate Oy ja oululainen Kymppi-Eristys.
Stora Enson Langerbruggen tehtaalla työskentelee vakinaisesti 450 henkilöä.