Stora Enson in­ves­toin­nit ul­ko­mail­le

Puun käyttöä lisäävät uusinvestoinnit ovat käytännössä mahdottomia Suomessa, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja, vuorineuvos Jukka Härmälä. Niinpä esimerkiksi Stora Enson Oulun Nuottasaaren ja Kemin Veitsiluodon tehtailla tuotantoa nostetaan jatkossa vain erilaisin kehittämisinvestoinnein.

Myös puukustannukset rajaavat Suomea metsäteollisuuden investoinneilta.
Myös puukustannukset rajaavat Suomea metsäteollisuuden investoinneilta.

Puun käyttöä lisäävät uusinvestoinnit ovat käytännössä mahdottomia Suomessa, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja, vuorineuvos Jukka Härmälä.

Niinpä esimerkiksi Stora Enson Oulun Nuottasaaren ja Kemin Veitsiluodon tehtailla tuotantoa nostetaan jatkossa vain erilaisin kehittämisinvestoinnein ja edetään vain pienin askelin kummankin tavoittelemaksi 1 000 000 paperitonnin tuotantopaikkakunnaksi.

Oulun ensimmäinen ja kertaalleen jo uusittu hienopaperikone yltää yli 515 000 tonnin vuosituotantoon. Toisen, 1990-luvun lopulla valmistuneen paperikoneen kapasiteetti on 400 000 tonnia.

Hieman miljoonaa tonnia lähempänä oltanee Kemin Veitsiluodossa, jossa kahden hienopaperikoneen ja kahden aikakausilehtipaperikoneen kapasiteetti on paikallisjohtaja Jarkko Tehomaan mukaan 950 000-980 000 tonnin haarukassa.

Kemissä on toivottu, että jossakin vaiheessa sinne rakennettaisiin Veitsiluodon tehdasalueelle hyvin mahtuva kolmaskin aikakausilehtipaperikone, mutta toimitusjohtaja Jukka Härmälän mukaan sellaista mahdollisuutta ei ole tällä erää näkyvissä.

"Merkittävästi puun käyttöä lisääviin investointeihin emme näe mahdollisuuksia, sillä toimimme Suomessa jo vahvasti tuontipuun varassa", Härmälä perustelee.

Myös puukustannukset rajaavat Härmälän mukaan Suomea metsäteollisuuden investointikartalta. "Koska muualta maailmasta löytyy alueita, joissa puukustannukset ovat selkeästi Suomea halvemmat, sinnehän sitä silloin katsellaan."

Näin myös käytännössä. Stora Enso rakentaa parhaillaan yhdessä Aracruz Celulosen kanssa maailman suurinta, miljoonan tonnin selluloosatehdasta Brasilaan. Tuotantokustannuksiltaan maailman halvimman tehtaan odotetaan valmistuvan kesällä 2005.

Härmälän mukaan kuidunvalmistuksen aloittaminen on todennäköistä jollakin aikajänteellä myös Venäjällä. Näkemys on kuitenkin hänen mukaansa vasta vain visio, sillä mitään sellutehtaan rakentamiseen liittyviä suunnitelmia Stora Ensolla ei ole olemassa.

Tilanteen pitää siellä vielä kehittyä, Härmälä aikataulutti Stora Enson mittavampia investointeja Venäjällä.

Venäjällä Stora Ensolla on toistaiseksi kaksi sahaa ja pari, paikallisiin markkinoihin nojaavaa pakkauskartonkitehdasta.

Vaikka raaka-aineen hinta ja markkinat sijoittavat maailman suurimman paperin ja kartongin valmistajan tuotantolaitoksia eri puolille maailmaa, eivät sijoituspäätökset ole helppoja.

"Aasia ja erityisesti siellä juuri Kiina meitä kiinnostaa, sillä yhtäpitävästi kaikkien ennusteiden mukaan markkinoiden kasvu on siellä nopeinta koko maailmassa", Härmälä suuntaa.

Stora Ensolla on Kiinan Suzhoussa jo hienopaperitehdas, jota Pentti Ilmasti johti ennen tuloaan Oulun Nuottasaaren paikallisjohtajaksi.

Härmälän mukaan suunnitelmissa on ollut myös toisen hienopaperitehtaan rakentaminen Kiinaan. Mutta suunnitelma on kuitenkin jäissä, koska Stora Enso pelkäsi joutuvansa epätaiseen kilpailuun ylikapasiteetin vaivaamilla markkinoilla.

Näin Stora Enso empii markkinoilla, joilla paperintuotanto kasvaa huimaa vauhtia. Ennakointien mukaan Aasiasta tulee nopeasti Euroopan tavoin vahva viejä. Kilpailuasetelmat järkkyvät maailman paperimarkkinoilla ja hinnoittelu muuttuu niillä vielä nykyistäkin globaalimmaksi, Jukka Härmälä ennakoi.

Ilmoita asiavirheestä