Pääkirjoitus

Stora Enso maksoi op­pi­ra­ho­ja

Suomalaislähtöiset metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso ovat levittäneet viime vuosina toimintojaan ympäri maailman.

Suomalaislähtöiset metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso ovat levittäneet viime vuosina toimintojaan ympäri maailman. On liiketaloudellisesti järkevää olla lähellä asiakkaita ja hajauttaa riskejä hajauttamalla toimintoja. Kuvaan kuuluu myös keskinäinen kilpailu suurimman ja kauneimman tittelistä.

UPM-Kymmene osti vuonna 2001 amerikkalaisen metsäyhtiö Haindlin edullisena pidettyyn hintaan. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso osti vuotta aiemmin rapakon takaa Consolidated Papers -yhtiön ja maksoi siitä peräti 4,9 miljardia euroa. Hintaa pidettiin jo kaupanteon aikaan kalliina.

Lasku lankesi, kun Stora Enso puhdisti tasettaan tekemällä Pohjois-Amerikan toiminnoistaan 1,1 miljardin euron kertaluontoisen lisäpoiston. Se on niin suuri, että metsäyhtiön koko tämän vuoden tulos painuu pakkaselle. Alaskirjaus ei silti tarkoita, että Stora Enso olisi tehnyt samansuuruisen tappion. Yhtiö tekee järkevästi, kun se kuolettaa Amerikan-investointinsa nopeasti.

Alaskirjaus osoittaa kuitenkin konkreettisesti, että ylihintaa maksettiin ja että investointi tapahtui ainakin väärään aikaan. Kauppa tehtiin ajankohtana, jolloin Yhdysvaltain paperimarkkinat kävivät kuumina ja kasvuodotukset olivat korkealla. Syyskuun terrori-iskut vain jyrkensivät alamäkeä.

Stora Enso maksoikin Amerikan-valloituksesta kalliit oppirahat. Lisäksi se aikoo investoida 266 miljoonaa euroa Yhdysvaltoihin kolmena seuraavana vuotena. Uudelta mantereelta vähennetään 500 työpaikkaa, neljä paperikonetta uudistetaan ja neljä laitosta suljetaan. Vanhin, nyt suljettava laitos, joka kuului ylihintaiseen kauppaan, oli ollut tuotannossa vuodesta 1904.

Stora Enson tekemä lisäpoisto koskettaa suomalaista veronmaksajaa. Yhtiön suurin omistaja on Suomen valtio, jonka salkussa on kymmenen prosenttia Stora Enson osakkeista ja 23 prosenttia äänivallasta. Valtiolla on Stora Ensossa selkeä sijoittajaintressi eli saamatta jäävät osingot ovat poissa valtion kassasta.

Muutama viikko sitten valtioenemmistöinen teleyhtiö Sonera teki Saksan ja Italian umts-toimilupahankinnoista 4,3 miljardin euron alaskirjauksen. Vaikka Stora Enso otti Yhdysvalloissa paljon pienemmän riskin, alaskirjaus sattuu herkkään poliittiseen ajankohtaan. Eduskunta saa ensi viikolla käsiinsä hallituksen Sonera-tiedonannon.

Valtio-omistajalla ei ole kuitenkaan metsäyhtiön kohdalla nokan koputtamista, sillä kaupasta informoitiin etukäteen kaikkia suuria osakkeenomistajia. Alaskirjaus ei horjuta toimitusjohtaja Jukka Härmälän asemaa, mutta asia on silti hänelle kirvelevä henkilökohtainen takaisku.

paakirjoitus@kaleva.fi