Suomalais-ruotsalaisen metsäjätin Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä on puolustanut yhtiön päätöstä rakentaa Veracelin sellutehdas Brasiliaan kustannustehokkuudella sekä yhtiön omalla selluntuotannon turvaamisella.
Keskiviikkona Oulussa Stora Enson ja Oulun kauppakamarin järjestämässä esitelmätilaisuudessa Härmälä myönsi, että eteläisen pallonpuoliskon nopeasti kasvavat metsät ovat pohjoisen metsäteollisuuden näkökulmasta sekä uhka että mahdollisuus.
Härmälän mukaan Brasilian investointipäätös on selkeä merkki siitä, että ainakin Stora Enso haluaa kääntää pelot voitoiksi.
"Veracelin vuosituotannoksi on laskettu 900 000 tonnia, kun esimerkiksi Oulunkin ison sellutehtaan vuosituotanto on 370 000 tonnia. Veracelin tuotanto perustuu tehtaan ympärillä aiemmin autioina olleilla puupelloilla nopeasti kasvavaan ja helposti korjattavaan eukalyptuspuuhun. Puut kasvavat siellä niin nopeasti, että hakkuiden jälkeen ja hakkuujätteen lannoittamana paikalla on saman kokoinen metsä noin kuudessa vuodessa", Härmälä kertoo.
Eukalyptusmetsän hehtaarituotto on 51 kuutiota, kun Suomessa nopeimmin kasvava koivu pääsee kolmeen kuutioon hehtaarilla. Kilpailutilanne on selkeä.
"Kasvun ero on sellainen, ettemme me voi mitenkään täällä voittaa kilpailua, joten olemme päättäneet lähteä sinne", Härmälä sanoo.
Sellutehdashankkeen kustannukset ovat 870 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tehtaan rakentaminen on aloitettu ja tehdas käynnistyy vuoden 2005 puolivälissä. Tehdas rakennetaan yhteistyössä brasilialaisen Aracruzin kassa.
Kansainvälistyminen
myös pohjoisen etu
Brasiliaan meno on yksi esimerkki siitä, kuinka nopeasti ja kuinka pitkän matkan suomalaisen Enso Gutzeitin ja ruotsalaisen Storan fuusiosta syntynyt yhtiö on kulkenut.
Veitsiluodon ja Enson fuusion aikoihin 90-luvun puolivälissä esitetyt pelot yhtiön pohjoisten yksiköiden eli Oulun, Veitsiluodon ja Kemijärven unohtamisesta on unohdettu ja yhtiö on myös sijoittanut satoja miljoonia euroja näihinkin tehtaisiin.
Härmälän mukaan yhtiön tekemissä investoinneissa kaukomaille tai vaikkapa Baltiaan ajatellaan koko konsernin etua ja pelkästään pohjoisten hienopaperikoneiden raaka-aineen turvaamisessa kansainvälinen verkottuminen ja osaaminen on Härmälän mukaan välttämätöntä.
Kohti vielä suurempia
metsäyhtiöitä
Härmälä johtaa tänä päivänä liikevaihdolla mitattuna maailman viidenneksi suurinta metsäteollisuusyhtiötä, kun 20 vuotta sitten suurin suomalainen eli Enso-Gutzeit oli maailmalistan sijalla 38.
Muutkin suomalaiset jätit eli UPM Kymmene ja Metsäliitto ovat nykyään maailman mittakaavassa metsäteollisuuden mammutteja ja pohjoismaisten toimijoiden edellä on oikeastaan vain amerikkalaisyhtiöitä.
"Nyt on spekuloitu sillä, milloin suuri pohjoismaalainen ja milloin suuri amerikkalainen yhtiö yhdistyvät. En sen kummemmin osallistu tähän spekulointiin, mutta uskon, että tällainenkin yhdistyminen vielä nähdään", sanoo Härmälä.
Vaikka suuruus ei ole mikään itseisarvo, on nykyinen taantuma Härmälän mukaan näyttänyt sen, että suurina pohjoismaisina toimijoina yhtiöt pärjäävät vaikeinakin aikoina.
"Sellaisena yhtiönä, jota me olimme kymmenen vuotta sitten, olisimme tehneet alkuvuonna tappiota", Härmälä sanoo ja viittaa konsernin viimeiseen osavuosikatsauksen, joka osoitti liikevoiton kasvaneen kaikista alan markkinavaikeuksista huolimatta kaksi prosenttia, 211 miljoonaan euroon.