Naton uusi norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg ottaa johdettavakseen aivan toisenlaisessa maailmantilanteessa olevan puolustusliiton kuin kautensa päättänyt edeltäjänsä tanskalainen Anders Fogh Rasmussen viisi vuotta sitten.
Stoltenberg saa työpöydälleen Brysselissä muistumia niin kylmän sodan ajoilta kuin terrorismin vastaisesta sodastakin. Naton haasteet ovat koventuneet runsaassa vuodessa.
Syyrian kapina on laajentunut koskemaan suurta aluetta Lähi-idässä, jossa vallitsee humanitaarinen kriisi. Yhdysvallat on liittolaisineen aloittanut ilmaiskut terroristeja vastaan, mutta Natoa ne eivät suoranaisesti koske ennen kuin jokin jäsenmaista joutuu terrori-iskun kohteeksi.
Ääri-islamilainen Isis on Naton jatkuvassa tarkkailussa, koska järjestö teurastaa vääräuskoisina pitämiään ihmisiä jäsenmaa Turkin naapurissa.
Nato joutuu Stoltenbergin aikana ottamaan kaikissa tekemisissään huomioon Venäjän pullistelun. Venäjä on nakannut yhteisen, 20 vuotta voimassa olleen rauhankumppanuussopimuksen roskakoriin ja ryhtynyt ennalta-arvaamattomasti palauttamaan entistä sotilaallista asemaansa ja Neuvostoliiton aikaisia rajojaan.
Stoltenberg huomautti puheessaan keskiviikkona, että Venäjä yksiselitteisesti rikkoo kansainvälisiä lakeja ja levittää epävakautta lähialueilleen.
Naton sotilaallinen tuki Venäjän läheisyydessä oleville jäsenmaille kasvaa tulevina vuosina. Naton on luotava uudelleen uskottava aluepuolustus Venäjää vastaan.
Sotilaallisen pelotteen ja läsnäolon lisääminen Baltiassa ja Puolassa vaatii rahaa. Harkitsevana ja näkemyksensä hyvin perustelevana johtajana tunnettu Stoltenberg saakin kyvyilleen käyttöä rakentaessaan Nato-maille poliittista yksimielisyyttä liiton Venäjä-politiikassa.
Tehtävässä auttaa, että Stoltenberg tulee maasta, jolla on liki 200 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Koskaan aiemmin Naton pääsihteeri ei ole ollut kotoisin Venäjän rajanaapurista.
Stoltenbergin vahvuutena on, että hän tuntee venäläiset hyvin. Toimiessaan Norjan pääministerinä vuosina 2000–2001 ja 2005–2013 Stoltenberg pystyi rakentamaan suorat ja luottamukselliset suhteet Venäjään.
Kun Stoltenberg täytti 50 vuotta 2009, presidentti Vladimir Putin lähetti hänelle erittäin ystävällismielisen onnittelusähkeen. Keväällä Putin ilahtui, kun vanha ystävä tuli valituksi Naton johtoon. Tuolloin Putin kertoi Venäjän tv:n haastattelussa pitävänsä Stoltenbergia ”vakavasti otettavana ja vastuullisena johtajana”.
Linja Naton ja Venäjän vuoropuhelulle on siis periaatteessa auennut. Vaikka Stoltenberg ei pehmoile venäläisten kanssa, pääsihteerin hyvät henkilösuhteet Venäjän johtoon ovat ehdoton etu, kun sotilaallista jännitettä aletaan toivottavasti jossakin vaiheessa purkaa. Nato osoittaa merkityksensä puolustusliittona myös suomalaisille, mikäli venäläisten kanssa löydetään peruutusvaihde konfliktin ytimestä.
Pääkirjoitus