Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mielestä alkoholimainontaan ja -pakkauksiin liitettävät varoitustekstit ovat harkitsemisen arvoinen asia.
"Alkoholihaittojen kasvaessa kaikkia haittojen vähentämiskeinoja tulee harkita", Hyssälä sanoo.
Lainvalmistelua varoitusmerkinnöistä ei ole vielä käynnistetty, mutta asia noussee esille aikaisintaan syksyllä, kun sosiaali- ja terveysministeriö esittelee tuloksiaan alkoholimainonnan kiristämisen suunnitelmista.
Ruotsissa merkinnät ovat olleet käytössä noin vuoden verran mainoksissa ja Yhdysvalloissa pulloissa.
Ranskassa laki varoitusmerkinnöistä on säädetty, mutta ei vielä hyväksytty.
"Ensin tehdään selvitystyö, ja sitten tehdään poliittiset päätökset. Kaikki keinot, joilla joilla asiallinen tieto alkoholin haitoista saadaan vaikuttamaan ihmisten henkilökohtaisiin valintoihin, ovat harkinnan arvoisia", Hyssälä toteaa.
Manipulointia vai valistusta?
Altia Oyjin pääjohtaja Veikko Kasurinen tyrmää varoitusmerkinnät liian yksioikoisena tapana varoittaa kuluttajia ja painottaa, että Altia Oyj kannattaa ennen muuta asiapohjaista valistusta.
"Tämä on jo ehkä manipulointia eikä valistusta", Kasurinen lataa.
Sinebrychoff Oy Ab:n toimitusjohtaja ja panimo- ja virvoitus- juomateollisuusliitto ry:n puheenjohtaja Johan Furuhjelm kertoo, että asiaa on pohdittu Panimoliiton piirissä.
"Emme katso aiheelliseksi lähteä tälle linjalle. Muillakin tavoilla voi toimia vastuullisesti", hän toteaa. Furuhjelm korostaa, että vastuullisesti nautittuna alkoholipitoisissa juomissa ei ole mitään ongelmaa.
"Jos mennään vähemmän vastuulliseen nauttimisen tapaan, silloin löytyy paljon muitakin aineita, joihin varoitusmerkintä pitäisi laittaa", hän sanoo.
Furuhjelmin mielestä varoitustekstit eivät soveltuisi alkoholimainontaan.
"Se vesittäisi koko mainonnan idean. Perussanoman täytyy kestää päivänvaloa", hän toteaa.
Hyssälä toteaa, että mainonnan ja valistuksen suhde on juuri asian ydin.
"Mainonnalla pyritään tekemään valistusta ja koulun terveystietoa tyhjäksi. Ei ole mikään ihme, että nuori on hämillään, kun toisaalta kerrotaan alkoholin haitoista ja toisaalta mainonnan sanoma on, että et voi bilettää ilman siideriä", hän painottaa.
Vasta pääkallo tarpeeksi tehokas varoitusmerkki
Alkoholilainsäädännön valmistelusta vastaava hallitusneuvos Ismo Tuominen toteaa, että varoitusmerkintäasiaan on monta aspektia.
"Ensinnäkin kuluttajilla pitäisi olla oikeus tietää, mitä he laittavat suuhunsa, etenkin jos se on vaarallista. Väittäisin, että jos jo 100 vuotta sitten on tiedetty, että alkoholi on ollut vaarallista, niin varoitusmerkinnät olisivat pitäneet olla jo silloin", hän sanoo.
Toisaalta Tuominen toteaa, että on olemassa tutkimuksia, joiden mukaan varoitusmerkinnät vaikuttavat kuluttajiin tehokkaasti vasta kun varoitusmerkkinä on pääkallo.
"Yhteiskuntamme on jo niin tottunut alkoholin olemassaoloon. Pysähtyminen sen tosiasian eteen, että kyseessä on vaarallinen tuote, on vaikeaa", Tuominen toteaa.
Tuominen toteaa, että kyseessä on ristiriitainen asia. Mutta Tuominen kuitenkin uskaltautuu ennustamaan, että Suomessa ja kaikissa muissakin EU-maissa nähdään varoitusmerkinnät 10-15 vuoden kuluessa.
"Ranskan esimerkkiä seurataan", hän uskoo.