Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on eripuraa, miten valiokunta tutkii suojelupoliisin (Supon) toimia Stasi-vakoilun selvittämisessä. Keskusta ja kokoomus ovat valmiita asian tarkempaan tutkintaan. SDP ei ole innokas penkomaan Supon menneisyyttä.
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on kutsuttu valiokunnan kuultavaksi ensi perjantaiksi päätöksestään Alpo Rusin tekemään kanteluun.
Keskustan perustuslakivaliokuntavastaava Markku Rossi haluaa, että oikeusasiamies antaa tarkan selvityksen ratkaisustaan. Rossin mukaan Paunion jälkeen kuultavaksi on kutsuttava Supon ja keskusrikospoliisin edustajia.
"Miten tieto Rusin rikosepäilystä vuoti julkisuuteen", Rossi penää. KRP ei ole pystynyt selvittämään vuotajaa. "Moni konna nauraa, kun Supon edustaja on syytettynä urkinnasta", hän jatkaa.
"On syytä käydä keskustelua, onko kaikkia vakoilusta epäiltyjä kohdeltu yhdenvertaisin kriteerein", perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) korostaa.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho (sd.) rauhoittelee: "Tässä asiassa liikkuu poliittisia intohimoja. Ne eivät saisi näkyä valiokunnassa."
Alho ihmettelee, miten valiokunta voisi selvittää vuotajan, kun sitä ei ole pystynyt tekemään keskusrikospoliisikaan.
Supon johdon
tapaamisia harvoin
Perustuslakivaliokunta keskeytti viime kesänä oikeuskanslerin vuoden 2002 kertomuksen käsittelyn Rusin tekemän kantelun johdosta. Oikeuskansleri otti vuonna 2002 kantaa Supon kassakaappiin piilotettuun niin sanotun Tiitisen listan julkistamisvelvollisuuteen.
Sasi on varovainen puhuessaan valiokunnan mahdollista jatkotoimista. Hän ei halua vaikeuttaa asianmukaista käsittelyä.
Sasi muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on tavannut Supon johtoa viimeksi kesäkuussa 2003. "Emme ole tavanneet Supon edustajia, koska Paunion selvitys on ollut kesken. Päätöksestä saamme lisää aineistoa keskusteluihin."
Nimien julkistaminen
ongelmallista
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz on vaatinut, että vakoiluun syyllistyneiden nimet on julkistettava, vaikka rikokset olisivat rikosoikeudellisesti vanhentuneita.
Zyskowicz on epäillyt, ettei Supo ole tutkinut muita epäiltyjä samalla tarkkuudella kuin Rusia.
Sasi olisi periaatteessa valmis siihen, että nykyisin korkeassa virassa olevien henkilöiden, jotka ovat syyllistyneet vakoilurikokseen, nimet julkistettaisiin.
Sasi tunnustaa, että asia on erittäin vaikea syytetyn oikeusturvan kannalta
"Henkilö tulisi tuomituksi julkisuudessa, mutta miten hän voisi puolustautua, kun kun rikos on vanhentunut eikä se johda oikeusprosessiin."
Rossi ja Alho
tyrmäävät
Rossi leimaa Zyskowiczin ajatuksen inkvisitioksi ja kysyy, missä henkilöt puolustaisivat oikeuttaan?
Rossilla ei ole suurta epäluottamusta Supoa kohtaan. "En osaa sanoa, onko Rusia käsitelty eri tavoin kuin muita henkilöitä tutkinnassa."
Alho tyrmää myös ehdotuksen: "Asiat ovat vanhentuneita ja on vaikea ajatella, että suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin, joita on Supossa tai muualla, valiokunta ottaisi aktiivisen roolin."
"Meidän tehtävänä on ensisijaisesti katsoa etukäteen lainsäädännön perustuslaillisuus ja valvoa viranomaistoimintaa", Alho toteaa valiokunnan roolista.
Alhon mukaan Rusin tapauksesta pitäisi oppia, ettei ryhdyttäisi heppoisin perustein julkistamaan nimiä.
SDP innokas DDR:n
tunnustamisessa
Alho tuomitsee vakoilun vieraan vallan hyväksi.
"Toisaalta nyt voi hiukan huumorilla suhtautua Stasiin kun DDR:ää ei enää ole."
Sasi kannattaa, että Suomessa tehtäisiin selvitys suomalaisesta vakoilutoiminnasta.
"Sillä pyrittäisiin siihen, ettei sellainen ajanjakso toistu Suomen historiassa."
Hän pitää ongelmallisena sitä, että KGB:n arkistot ovat sulkeutuneet.
Sasi tulkitsee, että demarit toppuuttelevat Stasi-asian penkomista.
"Kaikki hakivat 1970-luvulla ulkopoliittista hyväksyntää. Demarien keskuudessa oli hyvin yleistä hakea hyväksyntää DDR:n tunnustamisen avulla. Heillä oli paljon kontakteja DDR:n suuntaan, mutta siitä ei pidä tehdä pitemmälle meneviä päätelmiä", Sasi sanoo.