Suurlähettiläs Alpo Rusin ja valtion välistä Stasi-kiistaa puidaan Jyväskylän sijaan Helsingissä.
Jyväskylän käräjäoikeus katsoi maanantaina, ettei se ole toimivaltainen tutkimaan asiaa. Taustalla on vahingonkorvauslain oikeudenkäyntipaikkaa koskeva kohta, johon valtio on vedonnut.
Vahingonkorvauslakiin perustuva korvauskanne voidaan panna vireille sen paikkakunnan alioikeudessa, jossa vahinkoa aiheuttaneet toimet on suoritettu tai missä mahdolliset laiminlyönnit tai vahingot ovat tapahtuneet. Lisäksi kanne valtiota vastaan voidaan laittaa vireille kantajan kotipaikan alioikeudessa.
Jyväskylän käräjäoikeus katsoi, ettei se ole oikea alioikeus puimaan asiaa.
- Tyydymme Jyväskylän käräjäoikeuden päätökseen ja olemme tyytyväisiä, että käräjäoikeus ratkaisi asian pikaisesti. Nyt pyrimme saamaan asian käsittelyyn kiireellisenä Helsingissä, Rusin asiamies, varatuomari Olli Santanen totesi tiedotteessa.
Hänen mukaansa haastehakemus tullaan siirtämään Helsingin käräjäoikeuteen lähipäivinä.
Rusi vaatii valtiolta
puolta miljoonaa
Santasen mukaan Jyväskylän käräjäoikeus olisi ollut oikeudenkäyntipaikkana parempi, koska jutun esilletulo voi kestää Helsingissä kauemmin. Kantajapuoli katsoo, että kiistan pitkittyminen vaarantaisi Rusin oikeusturvaa. Toisaalta todistajille Helsinki on läheisyytensä vuoksi parempi käsittelypaikka.
Haastehakemuksessaan Rusi vaatii valtiolta puolen miljoonan euron korvauksia perusteettoman ja virheellisen esitutkinnan suorittamisesta sekä tietovuodosta. Lisäksi hän vaatii valtiota korvaamaan aiemmat juttuun liittyvät juristikulut ja tulevat oikeudenkäyntikulut.
Oikeuteen kutsutaan aikanaan kuultavaksi vaikutusvaltaisia suomalaisia. Santasen mukaan kuultavaksi kutsutaan muun muassa suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, ulkoministeri Erkki Tuomioja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, europarlamentaarikko Ville Itälä ja eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio.
Rusi yritti ennen kanteen nostamista neuvotella valtion kanssa korvauksista mutta neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin.
- Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin lähteä oikeuteen, Santanen kertoi puhelimitse.
Aseena saksalaisen
viranomaisen lausunto
Jupakan juuret juontavat vuoteen 2002, jolloin suojelupoliisi alkoi epäillä Rusin syyllistyneen aikoinaan törkeään vakoiluun entisen Itä-Saksan hyväksi.
Saksan Stasi-arkistoja hoitavan BStU:n päätutkija Helmut Müller-Enbergs lausui keväällä Helsingissä, ettei epäilyille Alpo Rusin kytköksistä DDR:n turvallisuuspoliisiin Stasiin ollut perusteita. Rusin kanne nojaa pääosin tähän lausuntoon.
Müller-Enbergsin mielestä Supo erehtyi epäillessään Alpo Rusia vakoilusta. Hänen mukaansa Stasin henkilökortti ei ollut riittävä peruste sanoa, oliko joku ollut Stasin ulkomaanvakoilun HVA:n tietolähde. Supon mielestä lähdekoodi XV/11/69 ja henkilökortti F16 liittivät Alpo Rusin tietolähteeksi ja operaatio Pekkaan.
Müller-Enbergs arvioi, että jos Rusi olisi ollut Stasin kontakti, hänelle olisi avattu oma rekisteri ja oma operaatio.