OULU Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa seurataan jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikoittain maakunnan tilannetta rahoituskriisin jyllätessä. Palkkaturvahakemusten määrä alkoi kasvaa alkuvuodesta, helmi-maaliskuussa. Keskeinen toimiala oli rakentaminen.
"Kevään mittaan se kaksin- kolminkertaistui edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna", kertoo TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski. "Lähinnä ne olivat pieniä yrityksiä, joilla ei ole iso kassa."
Helaakosken mukaan talvella alkoi tulla myös asunnonvälitysliikkeiden henkilöstä palkkaturvaan. Kun bioalan yritysten romahdus tuli, alkoi vuotta aikaisemmin tippua hakemuksia palkkaturvaan.
Silloin ei uskallettu inahtaakaan ja sama toistui nyt keväällä. Työvoima- ja elinkeinokeskus ei ole ensimmäisenä julistamassa tuomiopäivää, vaan tarjoaa rahoitusratkaisuja, jotka torjuvat tappioita.
"Se mikä on mielenkiintoista on, että starttirahahakemusten määrä on kääntynyt lokakuussa kasvuun", Helaakoski sanoo ja arvioi sen olevan ennakointia, kun pelätään työpaikkojen menevän alta. Nyt lähdetään viemään omaa yritysideaa. "Kuvittelin, että se on tyrehtynyt kokonaan."
Tekes-varat ovat
yhä kasvussa
TE-keskus seuraa silmä kovana tietysti myös lomautusten määrää omassa maakunnassaan. Juuri joulun korvalla luku on 1 600, mutta Helaakoski muistuttaa, että yritykset joutuvat ilmoittamaan työvoimatoimistoon lomautuksista silloin, kun se koskee yli kymmentä henkilöä.
Pienemmät tulevat julki, kun kohteena olevat itse ilmoittavat siitä. Kaikki irtisanomiset eivät ole myöskään vielä toteutuneet.
Yritystukihakemusten määrä on vähentynyt. Mutta edellisestä lamasta selvittiin Leila Helaakosken mukaan juuri tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta ja siltä suunnalta on melko yllättävääkin kerrottavaa:
"Sellainen ilmiö on, että Tekes-varojen kysyntä ei ole laskenut, mikä on myönteistä", Helaakoski kertoo ja sanoo muutakin tapahtuneen.
"Vuosituhannen alussa maakuntaan tuli noin 30 miljoonaa euroa. Se pomppasi viime vuonna 50 miljoonaan euroon ja tänä vuonna on menty samaan, ellei parempaankin tahtiin."
Helaakoski summaa uusia tuotteita ja parempia prosesseja. Nyt rahaa myönnetään muuhunkin kuin teknologiaan. Myöskään kansainväliset avustukset eivät ole laskeneet.
Helaakoski sanoo itse miettineensä, että päävientimaista esimerkiksi Kiina ja Intia kaavailevat tukipaketteja. Jos ja kun ne sisältävät erilaista infrastruktuurin rakentamista, silloin tarvitaan erilaisia teräsrakenteita ja vastaavia.
"Silloin se vaikuttaa meille."
Liikenneväylät
valmiiksi kuntoon
"Kun seuraava nousukausi tulee, on tärkeää, että meidän oman alueemme infra on kunnossa, lentokentät, satamat, tiet", Helaakoski sanoo painokkaasti ja viittaa kotimaassa tarvittaviin ratkaisuihin rakentamisen tärkeistä kohteista.
Helaakoski kirjaa myönteisenä ministeri Mari Kiviniemen (kesk.) vakuuttelut siitä, että Pohjanmaan rata on ja pysyy ohjelmassa. Saataisiin vain tuo lentoasema samalle tasolle, Helaakoski puuskahtaa.
"Pahiten tämä taatusti koettelee koko rakentamisen ketjua talotehtaista ja ikkunavalmistajista kuljetuksiin asti", Helaakoski arvioi maakunnan tilannetta. "Kaikki metallin alihankkijat odottelevat, miten Rautaruukin tilanne vaikuttaa heihin."
Toisaalta on yrityksiä, joiden tilanne on toisenlainen ja esimerkiksi koko pohjoiselle tärkeä matkailu näyttäisi olevan ihan kunnossa. Lisätyövoimaa rekrytoidaan tunturikohteiden sesonkityövoimaksi. Myös kauppa näyttää joulukuussa palkkaavan lisäväkeä.
"Se miten tämä jatkuu, paljastuu vasta ensi vuoden puolella. Loppuvatko lomautukset, palaavatko ihmiset töihin vai tuleeko irtisanomisia", Helaakoski summaa. "Se ei ole enää paljoa suomalaisten käsissä."