Parisenkymmentä vuotta metallialan firmassa työskennelleen Martti Väisäsen, 41, ei tarvinnut kauan miettiä vaihtoehtoja, kun silloisessa työpaikassa otettiin käyttöön tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Liikuntaa ikänsä harrastaneen miehen mielessä oli kajastellut jo jonkin aikaa yrittäjäksi ryhtyminen, joten hän päätti tarttua tuumasta toimeen ja aloittaa ammattikorkeakoulussa liiketalouden opinnot.
Opinnäytetyö odottaa yhä valmistumistaan, mutta omaa yritystään, "tavallisille ihmisille tarkoitettua" Kuntoklubi Profeeliä, mies on pyörittänyt Oulun Rajakylässä nyt jo yli vuoden päivät.
Yrityksensä aloitukseen Väisänen sai starttirahaa, ensin kuudeksi kuukaudeksi ja uuden anomisen jälkeen vielä neljäksi kuukaudeksi. Lisäksi hän haki Finnveran yrittäjälainaa sekä neuvotteli kuntosalilaitteiden rahoituksen erikseen.
"Että olisinko ryhtynyt yrittäjäksi ilman starttirahaa? Hankala sanoa - eihän se summa hirveän iso ole, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Kun pitää perheellisen miehen sitä leipääkin saada", mies tuumaa ja naurahtaa, että tottahan toki sitä alkavana yrittäjänä toivoisi vähän tukevampaa kuin reippaan puolen tonnin pottia kuussa ja pitemmäksikin toviksi kuin vain maksimissaan kymmeneksi kuukaudeksi.
"Harva yrittäjä pääsee täyteen vauhtiin siinä ajassa", myöntää myös työvoimakonsultti Kari Backman Oulun seudun työvoimatoimistosta.
Periaatteet
kohdallaan
Kuntosaliyrittäjä Väisänen ei kuitenkaan purnaa, vaan huomauttaa, että starttirahasysteemin periaatteet ovat kohdallaan. "Kontrollia ja liiketoimintaidean riskien puntarointia tarvitaan, eikä tukipotin tarvitsekaan tipahtaa automaattisesti joka hakijalle."
Tällä haavaa Martti Väisänen työllistää itsensä lisäksi yhden vakituisen työntekijän sekä kymmenkunta tuntipalkkaista ohjaajaa.
Väisänen myöntää, että välillä tekee taloudellisesti tiukkaa, kun kulut juoksevat ja laskut erääntyvät kassavirran vuolaudesta riippumatta. Mutta alan kausiluonteisuuteen pitää vain tottua - yksi iso asiakaspiikki tulee pian vuodenvaihteen jälkeen, kun on aika lunastaa uudenvuodenlupaukset, ja toinen alkaakin olla jo käsillä nyt, kun ryhdytään sulattelemaan kesällä vyötärölle kertyneitä grillikauden nautintoja.
"Vaikka nokka uppeluksissakin on välillä käyty, kaduttanut ei ole kertaakaan", mies vakuuttaa.
Muutkin kuin työttömät
kiinnostuneita
Starttirahaa on voitu myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi myös Martti Väisäsen kaltaisille yrittäjiksi mieliville opiskelijoille sekä koti- tai palkkatyöstä kokoaikaisiksi yrittäjiksi ryhtyville vuodesta 2005.
Kyse on kolmivuotisesta kokeilusta. Sen mukaan starttirahapäätöksiä voidaan tehdä laajennetulle kohdejoukolle vielä tänä vuonna.
"Laajennus on otettu erittäin hyvin vastaan", työvoimakonsultti Backman arvioi. "Viime vuonna aika tarkalleen puolet starttirahaa saaneista oli muita kuin työttömiä työnhakijoita, ja tänä vuonna heidän osuutensa näyttää lisääntyvän entisestään."
Starttirahapäätöksiä on haettu viime vuosina erityisesti kaupan ja palveluiden aloille. "Yrityksiltä yrityksille -palveluihin kuten konsultointiin sekä kotitalouksien huolto-, siivous- ja hoivapalveluihin", Backman luettelee esimerkkejä.
"Starttirahaa on haettu myös muun muassa tekniikan, terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalityön, opetusalan, ATK-, myynti-, talonrakennus-, konepaja- ja rakennus- sekä hygienia- ja kauneudenhoitoaloille", Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen ylitarkastaja Anna-Liisa Hietala jatkaa.