Ruuan hinnan nousu tekee kehitysmaiden naisten pienyrittäjyydestä entistä tärkeämmän. Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmäjohtaja, pastori Marianne Heikkilä muistuttaa, että naisten avulla vähennetään köyhyyttä kaikkein tehokkaimmin.
Näin uskoo myös vuosi sitten perustettu NaistenPankki, joka on kerännyt jo puoli miljoonaa euroa kehitysmaiden yrittäjänaisten pankkiin. Pankki antaa starttilainaa naisten pikkubisneksiin, kotikampaamoihin, kanaloihin, ompelimoihin tai kioskeihin.
Heikkilä muistuttaa, että kehitysmaiden naisten köyhyys kytkeytyy naisten oikeudettomaan asemaan. NaistenPankki tahtoo "voimaannuttaa" sorrettuja naisia ja tehdä heistä näkyviä.
Pienlainoja ja koulutusta
Idea NaistenPankista syntyi, kun Kirkon Ulkomaanapu kutsui joukon suomalaisia naisvaikuttajia tutustumaan kehitysapukohteeseensa Liberiassa. Pilottiprojetit Ugandassa, Etiopiassa ja Kambodzassa polkaistiin käyntiin saman tien. Kambodzassa perustettiin viime vuonna 29 kyläpankkia ja 30 pankkia on tulossa lisää.
Kambodzassa NaistenPankki operoi alle 30 000 eurolla, Ugandassa ja Etiopiassa 10 000-20 000 eurolla. Summat eivät suomalaisten yrittäjien päätä huimaa, mutta paikan päällä ne ovat isoja rahoja.
NaistenPankki antaa köyhien maiden naisille pienlainoja, työkaluja ja materiaalia. Naiset saavat myös koulutusta kirjanpidossa ja muissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Asiantuntijoita ei tuoda Suomesta, vaan paikallisia rekrytoidaan mahdollisimman paljon.
"Kyläpankki on vähän kuin mikrolaina, mutta tehokkaampi, koska pankin korko ja pääoma jäävät kylään ihmisille itselleen", Heikkilä kertoo.
Kyläpankki lainaa kylänsä köyhimmille naisille starttirahan esimerkiksi kanaa tai polkupyörää varten. Pankki sitoutuu lainaamaan kolmen prosentin korolla maksetun lainan puolen vuoden sisällä uudelleen. Bisnestä voi kasvattaa perustamalla useamman naisen yhteisen osuuskunnan.
Heikkilä kertoo NaistenPankin ehtona olevan, että toiminnalla tuetaan nimenomaan naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Apu on haluttu suunnata ensisijaisesti Afrikkaan, koska siellä hätä on suurin.
Yhteisön omilla ehdoilla
NaistenPankki ei Heikkilän mukaan osallistu yhteenkään hankkeeseen, ellei siinä ole lähtökohtana yhteisön voimaannuttaminen. Kaikki perustuu siihen, että ihmiset tietävät itse omat tarpeensa parhaiten.
"Emme halua olla mukana hyväntekeväisyydessä, tai sellaisessa kehitysavussa, jossa me kerromme, mikä on teille hyvä", Heikkilä korostaa.
NaistenPankki ei myöskään halua tuoda valmiita malleja siitä, miten rahat pitäisi käyttää. Naiset tietävät Heikkilän mukaan tarkasti, millaiset ovat markkinat ja mitä tarvitaan. He ovat mikrotalouden asiantuntijoita.
"Kyläläiset valitsevat itse, miten raha jaetaan ja kuka sitä tarvitsee kipeimmin. Pankinjohtaja ja tilinpitäjät ovat kyläläisten keskuudestaan valitsemia paikallisia ihmisiä. Se vahvistaa kyläläisten keskinäistä luottamusta ja helpottaa toiminnan jatkuvuutta", Heikkilä toteaa.
NaistenPankki satsaa pieniin, mutta oleellisiin asioihin. Osuuskunnan yhteinen ompelukone, vuohi tai polkupyörä voi olla käänteentekevä muutos toimeentulonsa kanssa kamppaileville naisille, jotka elättävät usein koko suuren sukunsa.
NaistenPankki etsii Heikkilän mukaan uusia keinoja kehitysmaiden naisten auttamiseksi. Se on pistänyt myös Kirkon Ulkomaanavun metodit syyniin.