Yrittäjille riittää näinä aikoina halpaa rahaa pankeista kannettavaksi asti, ja jos pankit eivät riitä tulevat avuksi sijoitusrahastot tai vaikkapa markkinoita täydentävä rahoituslaitos Finnvera.
Maanantaina Oulussa pidetyn Talousforum 2002 -seminaarin rahamaailmaa edustavien puhujien tehtävänä oli rohkaista yrityksiä kasvamaan ja satsaamaan vientiponnistuksiin vaikkapa lainarahan turvin.
"Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ollaan nykyään tarpeettoman tyytyväisiä. Oma yritys koetaan sopivan kokoiseksi. Toivonkin, että yritykset olisivat nykyistä kasvuhakuisempia. Rahoituksen saatavuus ei ainakaan ole este investoinneille. Myös korko- ja valuuttariskit ovat nykyään huomattavasti pienemmät kuin menneinä vuosina", Osuuspankkiryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen sanoo.
"Kyllä minäkin toivoisin, että pk-yrityksillä olisi rohkeutta kasvaa ja sitä kasvua pitäisi nykymaailmassa hakea nimenomaan viennistä", myötäilee Finnveran toimitusjohtaja Markku Mäkinen.
Käytännön yrittäjän arki on kuitenkin sellaista, että ensin pitäisi löytää ne rahat, jolla yritys saataisiin perustettua ja jaloilleen. Sen jälkeen olisi sitten mahdollisesti kasvun vaihe, jota rahoittajatkin siis mielellään tukisivat.
"Esimerkiksi it-yrityksissä rahoituspuolella on edelleen erityisiä ongelmia. Vakuusongelma on varsinkin aloittaville yrityksille keskeinen. Uudet yrittäjät joutuvat hakemaan rahat omista taskuistaan. Kun ihmetellään sitä, että koulutetut jäävät toisten palkkalistoille eivätkä ala yrittäjiksi, niin tässä on yksi hyvä syy siihen", sanoo oululaisen ohjelmistotuotteita ja asiantuntijapalveluita tarjoavan Vengitech Oy:n toimitusjohtaja Jonny Kaarlenkaski.
Jos oma tai sukulaisten kukkaro ei ratkaise vakuusongelmaa, ovat alkavan yrityksen keinot Kaarlenkasken mukaan vähissä. Myös Osuuspankkien Keskuspankin varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio myöntää Kaarlenkasken esille nostaman ongelman.
"Yrittäjät ovat tosin tutkimuksissa sanoneet, etteivät vakuudet ole ongelma. Mutta on totta, että alkavien yritysten on vaikea saada rahoitusta pankeista tai julkiselta puolelta. Bisnesenkelikulttuurikin on meillä vielä kovin nuorta eikä siitäkään ole ollut ratkaisuksi. Olisiko ratkaisu ehkä se, että julkista rahaa ohjattaisiin pääomarahastoihin, jotka menisivät mukaan juuri näihin siemenvaiheen yrityksiin", Ritakallio pohtii.
Myyntiakatemia
kasvun tueksi
Ritakalliokin painottaa Tanskasen ja Mäkisen tavoin, että Suomesta löytyy runsaasti taloudellista tukea jo jalansijan löytäneiden yritysten kasvuponnisteluiden tukemiseen. Kaarlenkasken mukaan kasvu ei ole kuitenkaan pelkästä rahasta kiinni.
"Tekninen osaaminen on Suomessa maailman huippua, mutta tuotteistamis- ja myyntiosaamisessa löytyy paljon puutteita. Tähän ongelmaan voitaisiin puuttua perustamalla tänne Ouluun myyntiakatemia", Kaarlenkaski esittää.
Kaarlenkasken mukaan hän ei ole ajatuksensa kanssa yksin, vaan idea myyntiakatemiasta on syntynyt junioreiden jääkiekkoharjoituksissa eri yrityksiä edustavien yritysjohtajien pohtiessa ammattitaitoisen myyntihenkilöstön saatavuutta.
"Markkinoinnin koulutuksessa opetetaan nuorille markkinointiviestintää, mutta käytännön myyntityö numeroineen ja tavoitteineen jää opiskelijoille vieraaksi. Myyntiakatemian sloganina voisikin olla oululaisittain: Muuntokoulutus markkinaviestijästä kaupan klousaajaksi", Vengitechin toimitusjohtaja Jonny Kaarlenkaski ehdottaa.
Akatemian toteuttajana voisi olla Kaarlenkasken mukaan esimerkiksi Pohto tai yliopisto sekä alueen isot yritykset, joiden kokenut myyntiväki antaisi osaamisensa näin alueen muidenkin yritysten myyntityötä tekevien käyttöön.