Itä-Ukrainan kapinallisalueet ammentavat innoitusta Neuvostoliitosta. Separatistien pääkaupungin Donetskin keskustaa valvoo kolme diktaattori Josif Stalinin muotokuvaa, ja paikalliset viranomaiset kannustavat neuvostonostalgiaan.
Stalinin kuvat sopivat kaupunkilaisten mielestä katukuvaan hyvin.
– Stalin on osa historiaamme. Moni on unohtanut, että hän ylipäänsä oli olemassa. Stalinin muotokuvat ovat hyvä asia, kiittää 22-vuotias opiskelija Jekaterina.
Kapinallisten johto tuo takaisin neuvostoajan tapoja ja perinteitä vahvistaakseen Venäjän tukemaa hallintoa. Stalinin muotokuvista voi lukea myös sitaatin diktaattorin sota-ajan linjauksesta: "Asiamme on oikeutettu. Vihollinen lyödään. Me voitamme."
Yhtälöön kuuluu, että Stalinin hirmuteot sivuutetaan niin kutsutussa Donetskin kansantasavallassa. Puhdistusten uhrien lisäksi Ukrainassa kuoli noin viisi miljoonaa ihmistä 1930-luvun nälänhädässä, jonka Stalin aiheutti kollektivisoimalla pakolla maatalouden.
Donetskin kapinallisten johtaja Aleksandr Zahartshenko murehtii Neuvostoliiton hajoamista.
– Neuvostoliitto oli loistava valtio. Oli valtava virhe, että CIA ja muut salaiset palvelut pääsivät tuhoamaan sen, 39-vuotias separatistijohtaja tuskailee.
– Silloin Eurooppa ja muut maat olivat meidän edessämme pelosta jäykkinä.
Uusi Stalin-kultti sopii Donetskiin ainakin siksi, että kaupungin nimi oli aiemmin Stalino. Nimen hylkäsi 1960-luvun alussa neuvostojohtaja Nikita Hrushtshov
Rintamalinjan toisella puolella Ukrainan hallitus kielsi toukokuussa neuvostoaikaisten symbolien käytön – samalla kun se kielsi natsisymboli hakaristin käytön.
Sen jälkeen Ukrainan hallituksen valvomilla alueilla on kaadettu lukuisia Leninin patsaita ja nimetty uudelleen katuja. Separatistien johto pitää tätä pöyristyttävänä. Luhanskin kapinallisalueen johtaja Igor Plotnitski varoittaa "moraalisesta kansanmurhasta".
On sanottu, että konflikteissa propagandan rooli kasvaa, jos rintama juuttuu paikoilleen. Ukrainan kapinallisilla on lyödä pöytään vielä ainakin yksi valtti: Neuvostoliiton sankarityöläinen Aleksei Stahanov aloitti myyttisen uransa 1930-luvulla juuri Luhanskin seudun hiilikaivoksissa.