Vaikka Hannu Mannisella on yhdistetyssä tullut roppakaupalla menestystä, hän saavutti vasta Sapporossa ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisamitalinsa. "Oli unelmien täyttymys, kun se oli kultainen", hän sanoo ja myöntää, odotusten olleenkovat.
"Vuosien mittaan pääkoppaan kasautuneet paineet karisivat kerralla. Voiton jälkeen oli todella helpottunut olo", hän kertaa ja uskoo ikuisen epäonnistujan leiman pyyhkiytyneen otsaltaan.
Hannun mukaan kuitenkin jokaiselle epäonnistumiselle on järkeenkäypä selitys. Niinpä Jorma-isänsä valmennuksessa koko uransa olleen Hannun ei tarvinnut MM-vuoteen valmistautumisessaan muuttaa mitään.
"Miksi olisimme muuttaneet?" kysyy Jorma ja muistuttaa, että Hannulla on kolmen viimeisen maailmancupin voitto taskussaan ja neljäskin on tulollaan.
Hyvät suoritukset oikeaan aikaan
Hannu Mannisen mielestä arvokisamenestyksen ehtona on, että onnistuu juuri oikeaan aikaan.
"Nyt minulla meni nappiin. Ehkä minulla oli hiukan tuuriakin".
Hänen urheilu-urastaan opinnäytetyönsä tehnyt Janne Hyyppä esitteli tutkimustaan yhdessä Mannisen kanssa. Karkeasti jaotellen Hyyppä listasi jo 15-vuotiaana aikuisten sarjoihin siirtyneen Hannun uran työnteon vuosiin, sadonkorjuun vuosiin ja menestyksen avaimiin.
Vuodet 1993-98 olivat työnteon vuosia.
"Alussa se oli harjoittelun opettelua. Silloin luotiin peruskuntoa, jonka pohjalle oli jatkossa hyvä hakea lisää vauhtia", Hannu selvitti.
Sadonkorjuuvuodet Manninen ja Hyyppä laskivat alkaneen vuodesta 2003 lähtien.
"Harjoittelusta on edelleen suurin osa peruskunnon hankkimista. Nyt vain mennään paljon kovempaa kuin 16-vuotiaana", Hannu vertaa ja sanoo lajiharjoittelun muutenkin tehostuneen. "Nuorempana harjoitteluun kuului paljon erilaista pelailua, nyt ei juuri lainkaan."
Hannu Manninen on yhdistetyn huipuista paras hiihtäjä. Hiihto-osuudella on moni kisa kääntynyt hänen edukseen.
"Fysiikka tulee hiihdossa selvemmin esille kuin mäessä", sanoo Hannu, jonka mielestä lähes 190-senttisestä pituudesta on ladulla etua. Hän korostaa tekniikan merkitystä myös hiihdossa.
"Tiettyyn rajaan asti pääsee pelkällä fysiikalla, mutta hallitsemalla tekniikan pystyy tuloksiaan parantamaan paljon", väittää Manninen, jonka mielestä hyppypuolella on tärkeintä ponnistustekniikan hallitseminen. Kokemuksen kautta hän kertoo oppineensa analysoimaan hyppynsä itse ja muuttamaan tarvittaessa tekniikkaansa niissä.
Kokemusten kautta Hannu kertoo henkisten ominaisuuksiensa vahvistuneen.
"Nykyisin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kilpailuissa onnistun paremmin kuin harjoittelussa."
Hän on huomannut tulosten tekemisessä Myös ilolla on lopputuloksessa merkitystä.
"Hampaat irvessä homma ei onnistu. Pitää nauttia iloisena tekemisistään", muistuttaa MM-kisojen tuplamaailmanmestari.