Oulu Sprinkleri eli automaattinen sammutusjärjestelmä on pakollinen vain yli kaksikerroksisissa puutaloissa, mutta monessa muussakin rakennuksessa se olisi hyödyllinen. Uuden turvallisuusselvitysmenettelyn takia sprinklerit yleistyvät kovaa vauhtia palvelutaloissa sekä muissa vanhuksille tai vammaisille tarkoitetuissa rakennuksissa.
Sprinklerien turvallisuudesta kertoo parhaiten tapaus syyskuulta Oulun Linnanmaalta. Ilmeisesti palamaan jäänyt savuke sytytti puukerrostaloasunnossa sohvan. Asunnossa yksin ollut henkilö ei herännyt palovaroittimen ääneen, mutta puoliksi palanut sohva ehti sammua, kun sprinklerijärjestelmä laukesi ja alkoi suihkuttaa vettä.
Samalla järjestelmä teki automaattisen palohälytyksen ja palokunta tuli paikalle ja pelasti eteiseen tuupertuneen naisen.
Selvitys tuo turvallisuutta
Sprinklereiden suunnittelu vanhusten ja vammaisten palvelutaloihin sai vauhtia melko tarkalleen neljä vuotta sitten sattuneesta tuhoisasta tulipalosta palvelutalossa Maaningalla. Sitä perua on hiljattain voimaan tullut turvallisuusselvityksen vaatimus rakennussäädöksissä.
Se tarkoittaa, että vanhusten hoitolaitoksiin, palveluasuntoihin tai vastaaviin rakennuksiin täytyy tehdä turvallisuusselvitys rakennettaessa uutta tai korjattaessa vanhaa. On selviteltävä yhdessä käyttäjien ja viranomaisten kanssa, mitä paloturvallisuuden vuoksi voidaan tehdä mahdollisen tulipalon sattuessa.
Selvityksessä otetaan huomioon, millä tavoin asukkaat kykenevät poistumaan mahdollisesti palamaan syttyvästä asunnosta, onko henkilökuntaa paikalla tai ovatko ulkopuoliset pelastajat äkkiä saapuvilla. Lopputulos yleensä tekee sprinkleristä vahvan vaihtoehdon.
"Tämän tyylisissä rakennuksissa juuri sprinklerien tyyppisten sammutuslaitteiden käyttö lisääntyy, koska useissa kohteissa joudutaan toteamaan, että apu ei ehdi riittävän ajoissa paikalle. Tulipalon kulku täytyy lopettaa, mihin sprinkleri on erittäin tehokas konsti", sanoo paloturvallisuusinsinööri Pirjo Kurki ympäristöministeriöstä.
Hän tähdentää, että palomääräysten mukaan puiset kerrostalot varustetaan automaattisilla sammutuslaitteistolla. Muissa tiloissa asia päätetään rakennuslupamenettelyssä. Yksioikoisen määräyksen kirjoittaminen kaikkiin tiloihin olisi mahdotonta, koska rakennusten käyttö vaihtelee niin paljon.
Laajennukseen sprinklaus
Lainsäädäntö ei sanele suuristakaan tiloista, millaisissa pitäisi sprinklaus olla. Tiloihin, joissa vaaditaan isoja osastokokoja, on olemassa pinta-alarajoitukset. Jos niitä halutaan ylittää, suojaustasoa joudutaan nostamaan.
"Se johtaa siihen, että voidaan tehdä isoja yhtenäisiä pinta-aloja, joihin rakennetaan sprinklerit. Tähänkään ei ole olemassa tarkkoja lukuja, vaan ratkaisut harkitaan aina tapauskohtaisesti. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan sprinklauksella pinta-aloja voidaan nostaa 3-4-kertaisiksi", Kurki sanoo.
Hän uskoo, että sprinklereiden asentaminen lisääntyy palvelurakentamisen ohella teollisuusrakentamisessa ja esimerkiksi suurissa ostoskeskuksissa, koska niitä ei juuri pystytä jakamaan osastoiksi.
Yhtenäiset
pelisäännöt
Sprinklaus ei ole kovinkaan yleistä asuintaloissa. Vakuutusyhdistysten keskusliitto on kuitenkin paraikaa tekemässä asuntosprinklausstandardia eli yleisiä ohjeita asunnoille.
"Tarve lähtee palveluasunnoista. Tarkoitus on yhdistää puukerrostalojen, pientalojen ja hoitolaitosten suojausvaatimukset. Hotelleissa tulevat vastaan kansainväliset rajat. Niille ovat omat standardinsa. Esimerkiksi jotkut amerikkalaiset yritykset eivät hyväksy henkilökuntansa yöpymistä hotelleissa, jotka eivät ole kansainvälisten standardien mukaan sprinklattuja", sanoo Vakuutusyhdistysten keskusliiton turvallisuusasiantuntija Raimo Lehto.
Teollisuudessa laitteiden asentaminen on hänen mukaansa hyvinkin järjestelmällistä.
"Teollisuudessa varastointi ja tuotanto ovat vahinkoalttiita, eikä keskeytysvakuutusta ole kaikille rakennuksille edes mahdollista saada ilman sprinklausta", hän sanoo.
Jopa joihinkin omakotitaloihin on Suomessa asennettu automaattinen sammutusjärjestelmä, mutta ne ovat laskettavissa kahden käden sormilla. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Englannissa käytäntö on hyvinkin yleistä, koska sprinklereistä saa helpotuksia vakuutusmaksuihin.
Arkkitehti Markku Karjalainen Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston puustudiolta sanoo, että kuolemaan johtaneet tulipalot ovat vähentyneet noissa asunnoissa olemattomiin.
"Minusta sprinklerit pitäisi olla ainakin jokaisessa päiväkodissa ja vanhusten asuttamassa paikassa. Viime aikaisista tulipaloista olisi selvitty ilman henkilövahinkoja, jos rakennuksissa olisi ollut sprinklerit. Kustannusten puolesta niitä voitaisiin asentaa kaikkiin kerrostaloihin, jolloin myös aineelliset vahingot pienenisivät", Karjalainen sanoo.
Suomessa asuntosprinklerit tehdään metalliputkista hitsaamalla liitokset. Yhdysvalloissa käytetään muoviputkia, mikä on metallia nopeampi ja halvempi materiaali.