Suomen Punaisen Ristin yleiskokous vaatii, että ensiapukoulutus sisällytettäisiin pakollisena kaikkien Suomen koulujen ja oppilaitosten opetusohjelmaan. Järjestö esittää myös, että jatkossa ajokortin ehtona tulisi olla ensiapukurssin käyminen.
Oulussa yleiskokoustaan viettävä avustusjärjestö korostaa, että tänäkin kesänä kymmeniä ihmishenkiä pelastuisi, jos jokaisella suomalaisella olisi edes perustiedot ensiavusta ja toiminnasta onnettomuustilanteessa.
Suomen Punaisen Ristin ensiapupäällikkö Carin Westerholm arvioi, että ainakin 60 prosenttia liikenneonnettomuuksien uhreista kuolee siihen, ettei hätäensiapua ole osattu antaa.
"Vuosittain liikenteessä kuolee vajaat 400 ihmistä. Iso osa heistä kuolee tukehtumalla, koska uhrien hengitysteitä ei ole osattu avata", Westerholm sanoo.
"Britanniassa ensiapukoulutus on osa koulujen opetusohjelmaa. Virossa on jo usean vuoden ajan ollut se käytäntö, että autokouluun sisältyy 16 tuntia ensiapukoulusta", Westerholm kertoo.
Asennekysymys
Suomalaisista vain noin 10 prosenttia on saanut jonkinlaisen ensiapukoulutuksen. Norjassa vastaava luku on 95. Westerholm pohtii, että usein kyse on asenteista. Moni tuudittautuu siihen, ettei omalle kohdalle satu tilannetta, jolloin ensiaputaitoja saattaisi tarvita. Sekään ei riitä, että on saanut koulutusta vuosia sitten. Taitoja pitäisi kerrata vähintään kerran vuodessa.
"Ensiapukoulutuksen tulisi olla luonnollinen osa eri elämänvaihteita, silloin myös suhtautuminen asiaan olisi mutkatonta. Yksi hyvä vaihe on esimerkiksi silloin kun lapsi opettelee pyörällä ajamista. Siinä samalla voi pohtia mitä pyörällä ajaessa voi sattua ja miten sellaisessa tilanteessa tulee toimia", Westerholm sanoo.
Carin Westerholm muistuttaa, että ensiaputaitojen hankkimiseksi ei tarvitse käydä pitkiä kursseja. Riittää kun osaa hätäensiaputoimet eli hengitysteiden avaamisen, elvytyksen, suurten verenvuotojen tyrehdyttämisen ja avun hälyttämisen onnettomuuspaikalle.
"Ihmishengen pelastaminen on kiinni isoista asioista ja sekunneista", hän sanoo.