Vaasan Kuparisaaren jäähallin piippuhyllyllä on tiistai-iltana pakko nipistää itseään. Voiko tämä olla totta?
Ässien maalivahdin Eero Kilpeläisen takana mylvii täyteen pakattu seisomakatsomo, joka tuo mieleen jalkapallohullut italialaiset. Mutta ei. Miljöö ei ole italialainen. Eikä laji jalkapallo.
SM-liigan portteja kolkutteleva Vaasan Sport on parasta, mitä suomalaiselle jääkiekkoilulle on pitkään aikaan tapahtunut.
Sport ei ole enää pelkkä Mestis-seura. Sport on ilmiö ja kansanliike, joka saa vanhan Vaasan läänin alueella jo hurmoksellisia piirteitä.
Viime lauantaina Porin Isomäkeen pelmahti 17 bussilastillista Sportin kannattajia. Tiistai-illan kotipeli liput Sport myi loppuun parissa minuutissa.
Kaiken takana on mies, joka tunnetaan hyvin myös pohjoisessa. Ex-kärppäluotsi Juhani Tamminen on pienen hiljaiselon jälkeen taas Suomi-kiekkoilun puheenaihe numero 1. Tami is back.
Aiemmin aamulla Tamminen on jo ehtinyt selittää, miten jäyhät pohjalaiset saatiin ihastumaan jääkiekkoon.
"Ihmisiä pitää inspiroida. Kun olin Oulussa, kiersimme Junnon (Juha) kanssa joka mökin Kuusamosta Inariin. Myös Sportia olen kaupannut Pohjanmaalla joka helvetin ovesta ympäri maakuntaa", Tamminen maalailee kursailemattomaan tyyliinsä.
Sport julistaa ilosanomaansa alueellisissa kiekkokouluissa. Seura hakee uusia kumppanuuksia kaukaa Vaasan rajojen ulkopuolelta. "Kauhajoki, Seinäjoki, Lapua, Närpiö, Pietarsaari... Kaikki on paikat koluttu."
Uutteran pr-työn tulokset on helppo havaita heti Ässät-ottelun alkuhetkillä.
"Skjut, satan", karjuu suomenruotsalainen herrasmies Tuomas Immoselle.
Äidinkieli ei ole Sportin peleissä kynnyskysymys.
Viimeisenä loppuu usko
Aina Sportilla ei ole mennyt hyvin. Vuoden 2000 lokakuussa seura oli viittä vaille konkurssissa.
Rajuimmin tilanteeseen reagoi markkinointipäällikkö Juha Saari. Hän joutui stressiperäisen keuhkokuumeen vuoksi sairaalan teho-osastolle.
Ankeimpina aikoina Sport oli yhtä haluttu yhteistyökumppani kuin spitaalipotilas. Saari -- nykyinen toimitusjohtaja -- kävi seuran mukana aallonpohjassa ja todisti sen jälkeen nousua Mestiksen huipulle.
Ei ihme, että Saari liikuttuu, kun hän muistelee konkurssiuhkaan liittyneitä tunnekuohuja.
"Usko ei mennyt missään vaiheessa. Mutta oli se kova paikka, kun uusia luurankoja löytyi kaapeista kerta toisensa jälkeen", Saari myöntää.
Sportin menestys henkilöityy Tammiseen, mutta Saari on urakoinut kulisseissa kaikista raskaimman savotan. Keskiviikkona Saarella tulee täyteen yhdeksän vuotta seuran palveluksessa.
Muisto Sport-uran huippuhetkestä on tallentunut aivojen kovalevylle loppuelämän ajaksi.
"Viime viikon mestaruusjuhla täpötäydessä kotihallissa. Voiko parempaa olla?"
Villeimmät juhlat saattavat olla vielä edessä. Liiganousu olisi Vaasalle jättipottien jättipotti ja hyvitys menneestä.
1990-luvun lopussa kaupungista lähti varuskunta. Vaasan lääni elää enää muistoissa -- samoin Sportin ranskalainen liigavisiitti kaudelta 1975--1976.
Yhdeksässä vuodessa seura on liki nelinkertaistanut liikevaihtonsa 2,1 miljoonaan euroon. Nyt Kuparisaaren aitioissa voi bongata Jorma Lillbackan kaltaisia teollisuuspatruunoita, jotka haluavat sijoittaa rahojaan Sportiin. Tunnelma vetoaa nuoriin ja vanhoihin, rikkaisiin ja köyhiin.
On vain yksi mutta.
Entä jos Sport ei nouse liigaan? Entä jos nousujohteinen kehitys pysähtyy?
"Me saimme mestaruudesta niin paljon uskoa ja puhtia, ettei se pysähdy", Saari vastaa.
Samaa mieltä on Kuparisaaren fanikatsomo. Taistelu Ässiä vastaan on vasta alkanut.