Suomen Pankki varoittelee kansalaisten velan kasvusta. Vaikka tilanne on parempi kuin Euroopassa keskimäärin, kotitalouksien velkaantumista tulisi hillitä.
Suomen Pankki on johtokuntansa jäsenen Pentti Hakkaraisen suulla varoitellut suomalaisten kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta.
Velkaantumisaste nousi viime vuonna 114 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Toisin sanoen velat ovat 14 prosenttia suuremmat kuin tulot. Lukua pidetään historiallisen korkeana.
Lähes joka 20. kotitalouden velkaantumisaste ylitti viime vuoden lopussa 500 prosenttia. Tällöin velkaa oli keskimäärin 250 000 euroa.
Suuri osa tavallisten kansalaisten veloista on asuntolainoja. Poikkeuksellisen alhainen korko on osaltaan houkutellut ottamaan maksukykyyn nähden reilusti ylisuuria
lainoja.
Toisaalta täytyy nähdä se, että asuntomarkkinat ovat kehittyneet koko ajan yhä enemmän omistusasumista suosivaan suuntaan. Kukapa ei ottaisi lainaa omaan asuntoon, jos kuukausikustannukset ovat samaa luokkaa kuin vuokra-asumisessa?
Alhainen korko lämmittää nyt, mutta kukaan ei osaa ennakoida, kuinka pysyvä ilmiö se on. Jos kehitys on vähänkään samanlainen kuin se on ollut kymmenen viidentoista viime vuoden aikana, saadaan varautua melkoisiin muutoksiin.
Asuntolainojen laina-ajat mitataan ny-kyään kymmenissä vuosissa, joten siihen aikahaarukkaan ehtii mahtua korkean ja alhaisen koron jaksoja. Aivan oma riskinsä on se, että asunnon arvo voi romahtaa nopeasti.
Suomen Pankin varoituksiin on syytä suhtautua vakavasti etenkään kun talouden näkymät eivät ole kovin auvoiset. Yksittäisen kansalaisen kannalta oleellinen kysymys liittyy tietysti siihen, onko työtä vaiko ei. Epävarmuudesta on tullut pysyvä ilmiö.
Toisaalta vaara vaanii myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vaikka Suomessa asiat olisivat jotakuinkin järjestyksessä, talouden vakautta saattaa uhata euroalueen kriisin pitkittyminen ja kärjistyminen. Sen loppua ei ole vielä nähty eikä mahdollisia tulevia heijastusvaikutuksia voida edes ennakoida.
Tällaisessa tilanteessa oleellista on, että hoidetaan omassa vallassa olevat asiat niin, ettei aiheuteta vahinkoa ainakaan itse.
Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustava Finanssialan Keskusliitto ei näe tilannetta yhtä epävarmana kuin Suomen Pankki.
Tämä on ymmärrettävää, sillä Suomen Pankin varoitteluun liittyy myös vaatimus siitä, että pankkeja valvovalle Finanssivalvonnalle pitäisi antaa valtuuksia hillitä luotonantoa. Ja eihän pankkien etujärjestö voi hyväksyä, että viranomaiset saisivat puuttua pankkien tekemisiin.
Finanssialan Keskusliiton teettämän, kansalaisten haastatteluihin perustuvan selvityksen mukaan ihmiset arvioivat lainansa pysyneen järkevissä mitoissa, vaikka lainamäärät ovat nousseet ja suurten lainojen osuus lisääntynyt.
Kukapa myöntäisi, ettei selviä veloistaan?
Joka tapauksessa liiallinen velkaantuminen heittää varjonsa rahoitusjärjestelmän vakauden ylle. Koko kansan etu on, että pankkijärjestelmä kestää. 1990-luvulta on turhan karvaita kokemuksia siitä, kuinka se ei kestänyt.