Spi­ri­tuel­li ja es­tee­til­li­nen ope­rat­suu­ni

"Kaikki vaan siitä Wacklinin Sarasta. Minuahan sitä Oulun somimmaksi on mainittu", narisee Greetta (Margaretha).Hän on toinen Toppeliuksen neideistä, joka sisarensa Lisetten (Elisabeth) kanssa perusti Oulun ensimmäisen lainakirjaston.

Mollaplaanasta Franzénin puistoksi. Tarkk'ampujapataljoonan komentaja, eversti Saladin Werwing (Jukka Isokoski) viherrakentaa Oulua: "Kukka maahan istuta!"
Mollaplaanasta Franzénin puistoksi. Tarkk'ampujapataljoonan komentaja, eversti Saladin Werwing (Jukka Isokoski) viherrakentaa Oulua: "Kukka maahan istuta!"
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

"Kaikki vaan siitä Wacklinin Sarasta. Minuahan sitä Oulun somimmaksi on mainittu", narisee Greetta (Margaretha).

Hän on toinen Toppeliuksen neideistä, joka sisarensa Lisetten (Elisabeth) kanssa perusti Oulun ensimmäisen lainakirjaston.

Aikamatka Ouluun sisältyy kaikkiaan kahdeksan kuvaelmaa. Oulun ylioppilasteatterin Greetta ja Lisette (Eeva-Maria Kauniskangas ja Maria Tyni) ovat mainio kaksikko, jotka motkottavat rumasta suomen kielestä, joka on miehiä varten. Kalevalaisella poljennolla kaikki sanotaan monta kertaa - se ei ole spirituellia. Kuvaelma sekoittaa finskaa ja svenskaa, faktaa ja fiktiota.

Markus H. Korhosen ja Jukka Ukkolan kirjoittamat historialliset pienoisnäytelmät ja monologit ovat Aikamatkan suola. Ne avaavat mielikuvituksen ja herkistävät Oulun historialle. Etenkin nirppanokkaiset Toppeliuksen neidit olivat avajaispäivänä aivan hurmaavia. Samaa on sanottu kuvaelmasta Ilta Susiteetissa. Herroilla on Oulun menneisyys ja murre hallussaan.

Aikamatkan käsikirjoittajatiimi on oivaltanut, että historia tulee eläväksi kiinnostavien tarinoiden, toiminnallisuuden ja eri henkilöiden mikrohistorioiden avulla. Värikkäät oululaiset ihmiset, heidän henkiset pyrintönsä tai skandaalimaiset tekonsa takaavat, ettei historian kertaaminen ole tervanjuontia.



Seurustellen tutuksi


Ouluhallin sisällä on oululainen maailmankaikkeus mikrokoossa. Miljöö on huoliteltu ja eri aikakausien etapit ja niitä tyypittelevät rakennukset tarkkaan harkittuja. Vaikuttavimpia ovat 1700-luvun kirkko, käsityöläiskuja ja vanha kauppa sekä Westerlundin salonki 1800-luvulta.

Kovasti olisi toivonut tapaavansa ensimmäisen suomalaissyntyisen näyttelijättären Maria Silfvanin ja näkevänsä pätkän Nummisuutareita, joka kantaesitettiin Oulussa vuonna 1875 nimenomaan Westerludin salongissa.

Silfvanin sijasta vastaan käveli Ida Aalberg (Maija Siika-aho), joka kertoi, että Maria Silfvanin, Katri Antellin ja Sara Wacklinin voi tavata Oululaisissa naiskuvissa.

Vastaan tulee muutakin arvokasta väkeä. Kuka on kukin?

"Tuossa kävelee Samuli Paulaharju ja tuossa Hanna Åström-Frankenhäuser", opastaa Markus H. Korhonen.

Aikamatkan oppaat ovat yliopiston opiskelijoita. Paras tapa oppia tuntemaan edesmenneitä on seurustella heidän kanssaan.



Kestää monta käyntiä


Aikamatkasta saavat eniten irti uteliaat ihmiset, jotka arastelematta heittäytyvät historiallisten näköiskuvien juttusille.

Jos uskaltaisin niin usuttaisin kaikki Markus H. Korhosen kimppuun. Hänen seurassaan ei pitkästy ja hän tuntee täällä kaikki.

Aikamatka imaisee sisäänsä pikku hiljaa, vähitellen. Käyttöohjeeksi voisi antaa, että nautitaan hitaasti ja omista erityisistä kiinnostuksen kohteista nautiskellen.

Pyöreä Ouluhalli sopii mainiosti aikamatkaamiseen: se toimii kuin kello. Vierailijat kiertävä vuosisatoja myötäpäivään.

Keskellä on päälava, jolla tämän päivän nuoret oululaiset kyvyt esittivät osaamistaan ainakin avajaispäivänä. Aikamatka ei ole valmis, vaan se tehdään uudelleen joka päivä. Se kestää käydä montakin kertaa.

Aikamatkalta saa historiallista perspektiiviä moniin Oulussa viime vuosina käytyihin keskusteluihin, esimerkkeinä Franzénin puiston istutukset ja Oulun maamerkki.

Ilmoita asiavirheestä