Gallupsuosiotaan menettänyt Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD on saattanut löytää tuleviin vaaleihin mainion teeman: asevelvollisuuden lakkauttamisen. Bundeswehr toimii entistä enemmän vierailla mantereilla, ja siksi yhdeksän kuukauden asevelvollisuus ei vastaa sen vaatimuksia. Todellisuudessa enemmistö nuorista saksalaisista jättää nykyisinkin armeijan väliin.
SPD:n puoluejohto käsitteli maanantaina asevelvollisuuden lakkauttamisesitystä, joka hyväksytään virallisesti seuraavassa puoluekokouksessa lokakuun lopulla Hampurissa.
"Tavoitteenamme on se, ettei asevoimiin enää värvättäisi kuin sellaisia henkilöitä, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa palvella Bundeswehrissä", sanotaan lehdistön saamassa esitysluonnoksessa.
Bonusjärjestelmän avulla pyrittäisiin houkuttelemaan vapaaehtoisia, sekä miehiä että naisia, liittymään ammattiarmeijaan. Palvelusaika tunnustettaisiin osaksi opiskelua tai armeija auttaisi nuorta löytämään opiskelupaikan palveluksen jälkeen.
Esityksen mukaan yleiseen asevelvollisuuteen olisi mahdollista palata siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että maata vastaan hyökättäisiin.
Uudistus ei vaatisi perustuslain muuttamista, sillä nykyisessä perustuslaissa todetaan, että "miehet voidaan kutsua palvelukseen", heitä ei siis ole pakko kutsua.
"Nykyisessä muodossaan asepalvelusta ei enää voida jatkaa", arvioi sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön johtaja Björn Böhning.
Tilastot osoittavat hänen olevan oikeassa: vuonna 2006 saksalaisnuorista - joiden keskuudessa pasifismi on hyvin suosittua - useampi suoritti siviilipalveluksen (81 470) kuin asepalveluksen (70 600). Lisäksi monet kieltäytyvät vakaumuksensa perusteella kaikesta palvelusta, mikä on perustuslakiin kirjattu oikeus.
Asevelvollisuuden tehtävä yhteiskunnallisena yhdistäjänä on sekin vanhentunut, kuten muissa Euroopan maissa, jotka Ranskan tavoin ovat siirtyneet ammattiarmeijaan.
Saksan armeijan tarpeet ovat supistuneet kylmän sodan loppumisen myötä, ja 50-vuotisjuhliaan vuonna 2005 viettänyt Bundeswehr ei nykyisinkään kutsu palvelukseen kuin noin 60 000 varusmiestä vuosittain - kaikkiaan 247 000 palvelusikäisestä.
Asevelvollisuus on kuitenkin ihanteellinen keino värvätä ne henkilöt, jotka jäävät koko iäkseen armeijan palvelukseen. Heistä vähemmistö - 7 440 henkilöä - palvelee eri operaatioissa ulkomailla, Balkanilla, Afganistanissa tai Libanonissa.
Puolustusministeri Franz Josef Jungin puolue, kristillisdemokraattinen unioni CDU ei halua kuulla puhuttavankaan asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Sisäministeri Wolfgang Schäuble on sen sijaan yrittänyt, tosin menestyksettä, muuttaa perustuslakia, jotta sotilaita voitaisiin käyttää Saksan sisällä terrorismin vastaiseen taisteluun.
Konservatiivit ovat kuitenkin näkemyksissään yksin, sillä kaikki muut Saksan suuret puolueet kannattavat nyt asevelvollisuuden lakkauttamista.
SPD:n tuore aloite päättää vuosia jatkuneen keskustelun. Sen hyväksymisestä ei ole mitään epäilystä, ja sen avulla pystyttänee tiivistämään puoluekokouksen rivejä hetkellä, jolloin tunnelmat ovat puolueen kannalta kovin alakuloiset.
CDU harjoittaa keskustalaista hallituspolitiikkaa hyvin suositun Angela Merkelin johdolla, ja Oskar Lafontainen johtama vasemmisto vie SPD:ltä äänestäjiä. Siksi sosiaalidemokraatit yrittävät löytää teemoja, joiden avulla he voisivat osoittaa omaa erilaisuuttaan.