Kemi Runsaan viikon Kemin sosiaali- ja terveystoimen johtajuutta hoitanut Liisa Ståhle ei vaikuta ollenkaan kriisialueelle joutuneelta. "Kun olen kuunnellut keskusteluja, voin hyvin kuvitella Kemin tilalle Oulun. Samat ilmiöt ja rahoitusongelmat ovat täälläkin."
Yhteiskuntatieteiden maisteri Ståhle ei hypännyt tuntemattomaan, kun hän vaihtoi Oulun työt Kemin tehtäviin. Syntyperäiselle oululaiselle kertyi Oulun kaupungilta lähes 17 vuoden palvelusrupeama. Kemiin hän siirtyi sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön vakanssilta.
"Minulla oli Oulussa hirveän mielenkiintoinen työ, mutta halusin näkökulman muutosta. Siellä olin ensisijaisesti johtajien sparraaja ja asiantuntija. Haluan nähdä, miten minulta luontuu johtajuuden hoitaminen koko toimialan tasolla", Ståhle sanoo. Hän on liikkeellä vakavin aikein: omistusasunto on jo hankittu kaupungin keskustasta.
Ståhle luonnehtii itseään puhtaaksi hallintobyrokraatiksi joka tuntee vetoa numeroiden ja selvitysten takana tapahtuvaan arkiseen toimintaan. Tähän hän on saanut syvää tuntumaa vetäessään Oulussa talousarvioneuvotteluja tulosyksiköiden kanssa.
Kemin numerot ja käytännön toiminta ovat hanskassa vasta pintapuolisesti, mutta näppituntuma sentään jo löytyy.
Muutamia poimintoja on jo kirjattu. Muuttotappiokaupungin väki vanhenee, joten vanhusväestöstä huolehtiminen on jatkossa yksi haaste. Tilastoennusteet kertova, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa melko nopeaa tahtia.
Palveluita pitäisi
rajata harkitusti
Kemissä on viime aikoina otettu tavallista isommin kirjaimin yhteen sosiaali- ja terveystoimen rahoitusongelmien ympärillä. Keskushallinnon ja tulosalueen välillä on ollut sähköä. Tutulta kuulostaa, eikä mikään kemiläinen ilmiö, tuumaa Ståhle, jonka mukaan jännitettä pitääkin olla, kunhan se puretaan oikealla tavalla organisaation sisällä.
Kemin rahoitusongelmat ovat Kemissä suuremmat kuin Oulussa. Oulun sosiaali- ja terveystoimella on tänä vuonna enemmän rahaa käytettävissä kuin viime vuonna, mutta Kemissä nelisen prosenttia vähemmän. Lisämurheena on tulosalueille pantu velvoite riipaista 1,5 prosenttia tämän vuoden käyttömenoista.
"Todella haasteellista", Ståhle toteaa, mutta muistuttaa, ettei pidä antautua päivittelemään ja maalaamaan kauhukuvia. "Nyt on mietittävä vakavasti, miten toimintaa voitaisiin rationalisoida ja saada aikaan harkittua palveluiden rajaamista."
Hänen mielestään on syytä tiedostaa myös se, että sosiaali- ja terveystoimi on osa kokonaisuutta. Kaupungin taloudelliset ongelmat taas heijastelevat yleistä kuntatalouden tilannetta.
"Se on realiteetti, johon on sopeuduttava."
Päättäjät ovat Kemissä jo vuosia siunailleet sosiaali- ja terveystoimen budjettien jatkuvia ylityksiä. Budjettien raamit ovat paukahtaneet rikki vuosi toisensa jälkeen. Mutta ei Oulussakaan ole täysin pystytty pitämään menoja kurissa, ylitykset ovat olleet parin prosenttiyksikön luokkaa. Ståhle pitää tällaista tulosta vielä melko hyvänä. Kemissä viime vuoden ylitys oli noin viiden prosentin luokkaa.
Rohkeutta kipeidenkin
päätöksien tekoon
Budjettikurin pitämiseksi Oulussa on kehitetty viime vuosina talouden seurantaa, määritelty uhkakuvia ja varoiteltu niistä luottamushenkilöitä. Ratkaisujen edessä on kuitenkin lyöty jarruja päälle. Ståhle toivoo, että Kemissä löytyisi rohkeutta tarvittaessa kipeidenkin päätöksien tekoon.
Kemissä konsultti perkaa parhaillaan sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta ja sen rahoitusta.
Konsultti ei Ståhlen mukaan ratkaise ongelmia, vaikka uusi näkökulma saattaakin olla paikallaan. Kaupungin päättäjien käsissä on viime kädessä se, mikä tie valitaan.
Oulussa on jonkin vuoden ajan kokeiltu niin sanottua tilaaja-tuottajamallia, joka on yksi tapa ohjata ja organisoida toimintoja. Ståhle ei kuitenkaan lähtisi tuomaan mallia Kemiin.
"Antaisin Oulun vielä rauhassa kokeilla sitä. Se on aika raskas ja lisää byrokratiaa, kun pitäisi saada homma pelaamaan sujuvasti poikkiorganisatorisesti, yli tulosalueiden", Liisa Ståhle määrittelee. Kemissä on hänen mielestään toiminnan ohjaamisen ja johtamisen työkalut hyvin käytössä.