Pohjoiskarjalaisella kesämökillä valmistettiin viime kesänä amfetamiinisulfaattia, josta olisi saanut Oulun katukaupassa noin 1,38 miljoonaa euroa huumausaineena.
Näin väittää Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen, joka luki maanantaina neljälle miehelle syytteet törkeistä huumerikoksista Oulun vankilassa alkaneessa oikeudenkäynnissä.
Syyttäjän mukaan vuosina 1964, 1982 ja 1980 syntyneet miehet muun muassa pitivät yhdessä hallussaan amfetamiiniemästä ja valmistivat siitä saostamalla amfetamiinisulfaattia, joka on erittäin vaaralliseksi luokiteltavaa huumausainetta.
Syyttäjä väittää, että vuonna 1956 syntynyt mies auttoi heitä esimerkiksi osallistumalla sulfaatin valmistuksessa tarvittavan metanolin hankkimiseen oululaisesta tavaratalosta.
Syytetyt kiistävät pääosin syytteensä.
Kemiallisia reaktioita ja kumihanskoja
Amfetamiinia on tuotu ulkomailta Suomeen viime vuosien aikana juuri amfetamiiniemäksen muodossa eli nestemäisenä.
– Yksi syy tälle voi olla se, että sen saattaa saada tuotua maahan helpommin vaikkapa oliiviöljypurkeissa, syyttäjä arveli.
Hän valotti oikeudelle, miten ulkomaisissa huumelaboratorioissa valmistetusta amfetamiiniemäksestä saadaan valmistettua Suomessa amfetamiinisulfaattia saostamalla.
Siihen tarvitaan erilaisia välineitä sekä muun muassa liuotinta, kuten metanolia sekä vahvaa happoa.
– Kyse on peruskemiallisesta reaktiosta, ei mistään kovin vaativasta. Monia valmistukseen tarvittavia välineitä saa rautakaupasta.
Saostuksen lopputuloksena syntyy tahnamainen, puuromaiseksikin kuvailtu seos. Syyttäjän mukaan sitä voidaan myös kuivata jauheeksi ilman, että puhtaan amfetamiinin määrä aineessa muuttuu.
– Loppukäyttäjälle ei ole merkitystä, onko se tahnamaisessa tai puuromaisessa muodossa vai kuivattuna. Jos se piikitetään suoneen, se joka tapauksessa liuotetaan ennen pistämistä.
Poliisi iski Ilomantsissa sijainneelle kesämökille viime kesäkuussa tarkkailtuaan ensin pitkään epäiltyjen liikkeitä muun muassa Oulussa.
Mökistä takavarikoitiin muun muassa saostamalla valmistettua amfetamiinia, amfetamiiniemästä ja valmistukseen tarvittavia aineita sekä välineistöä, kuten vakuumikone.
Poliisi löysi mökistä myös kolmet keltaiset kumihanskat. Syyttäjän mukaan niissä oli kolmen nuorimman syytetyn nimikirjaimet.
– Kaikissa hanskoissa oli jäämiä, jotka sopivat siihen, että niitä on käytetty amfetamiinisulfaatin valmistusprosessiin.
”Ympärille kytkeytyy Oulun huumausainemaailma”
Syyttäjä pitää joukon päätekijänä vuonna 1982 syntynyttä oululaismiestä.
Syyttäjä hakee miehelle tuomiota myös ampuma-aserikoksesta, sillä mies heitti maastoon hallussaan olleen pistoolin ja patruunat sännätessään pakoon mökille iskenyttä poliisia.
Soutuveneellä karkuun yrittänyt mies saatiin kiinni.
Syyttäjän mukaan miehellä on hyvät yhteydet Hollantiin, Itä-Suomen huumemaailman vaikuttajiin ja varallisuutta rahoittaa huumerikollisuutta.
– Hänet on aiemminkin tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen ympärilleen kytkeytyy Oulun seudun huumausainemaailma.
Syyttäjä väittää miehen liittyvän keskeisellä tavalla myös useisiin muihin törkeisiin huumausainerikosjuttuihin, joita käsitellään oikeudessa lähiviikkojen aikana.
Suomen tarkkailluin mies?
Pääsyytetty myöntää ampuma-aserikoksen, mutta syytteen törkeästä huumausainerikoksesta hän kiistää – samoin kuin kaikki muut syyttäjän väitteet toiminnastaan.
Miehen mukaan hän ei ole pitänyt hallussaan amfetamiiniemästä, amfetamiinisulfaattia tai osallistunut kenenkään kanssa sulfaatin valmistamiseen.
Miestä puolustava asianajaja Mika Ylönen kertoi oikeudelle, että hänen päämiehelleen on erään toisen oikeudenkäynnin yhteydessä kerrottu poliisin kohdistaneen häneen enemmän erilaisia tarkkailuprosesseja kuin keneenkään muuhun henkilöön Suomessa.
– Silti tässä jutussa ei ole saatu minkäänlaista näyttöä siitä, että hän liittyisi mitenkään tähän amfetamiiniin.
Ylösen mukaan kumihanskoista löytyneet amfetamiinijäämät osoittavat vain sen, että niillä on koskettu sellaiseen paikkaan tai esineeseen, jossa on ollut amfetamiinia.
– Valmistamisen ja koskemisen välillä on vissi ero.
Tulli avasi kofeiinilähetyksen
Vuonna 1964 syntynyt syytettyyn nelikkoon kuuluva mies kiistää pitäneensä amfetamiiniemästä hallussaan tai osallistuneensa sen valmistukseen. Hän myöntää osallistuneensa metanolin hankintaan ja saaneensa postitse kofeiinia, mutta kertoo luulleensa sitä proteiiniksi.
– Lähetys oli avattu Tullissa. Sehän olisi otettu haltuun, jos se olisi ollut laitonta tavaraa, miestä puolustava asianajaja Petri Sallinen selitti. He väittävät, ettei syytetty tiennyt, mihin käyttöön metanoli ja kofeiini oli tarkoitettu. Syyttäjän mukaan kofeiinia käytettiin vyyhdessä amfetamiinisulfaatin jatkamiseen.
– Hänelle tuli täytenä yllätyksenä, että amfetamiinisulfaattia tehdään ja näin laajassa mittakaavassa, Sallinen sanoi.
Vuonna 1980 syntynyt mies puolestaan kiistää hänkin osallistuneensa huumausaineen valmistamiseen mökillä.
– Hän on innokas kalastaja. Hänelle tuo reissu oli mökki- ja kalastusreissu, miestä avustava asianajaja Kari Eriksson selitti.
Puolustuksen mukaan miestä oli pyydetty säilyttämään kofeiinia, mutta hän mielsi sen ”lääkekofeiiniksi”.
– Sitä voidaan käyttää apuna tietynlaiseen treenaamiseen jaksavuuden ja vireyden lisäämiseksi.
Miehen puolustus pitää virheellisenä myös tapaa, jolla syyttäjä laskee katukauppaan tarkoitetun huumausaineen kokonaismäärän.
Neljäskin, vuonna 1956 syntynyt syytetty kiistää osallisuutensa. Hän myöntää sen, että kävi ostamassa metanolia kun kanssasyytetty sitä pyysi ja antoi siihen rahan.
– Päämiestäni on käytetty tässä hyväksi, bulvaanina kiinnijäämisriskin vähentämiseksi, asianajaja Lasse Vartiainen arveli.
Mies kiistää tienneensä sen, että metanoli oli tarkoitettu amfetamiinin valmistukseen.
– Metanolin käyttötarkoitus selvisi vasta kun häntä ruvettiin kuulustelemaan.
Jutun käsittely jatkuu torstaina. Tuomio annetaan myöhemmin.