Saana Koskinen johtaa helsinkiläistä big bandia, joka soittaa perinnetietoista soulia. Saarnasisko uskoo rytmimusiikin ilosanomaan, pin up -muotiin ja numeroon seitsemän.
Miss Saana & The Missionariesiin kuuluu sinut mukaan lukien 13 jäsentä. Oletko taikauskoinen, neiti Koskinen?
Olen tietyissä asioissa, mutta en usko, että 13 on epäonnen luku. Uskon yleisesti taian olemassaoloon, mutta voin kulkea tikapuiden alta enkä sylkäise, jos näen mustan kissan. Siinä mielessä olen taikauskoinen, että olen aina suosinut parittomia lukuja.
Mikä on onnenlukusi?
Seitsemän. Se luku on valinnut minut. Tällä hetkellä asun numerossa seitsemän ja usein, kun menen hotelliin yöksi, niin huoneennumeroni on seitsemän tai 77. Helsinkikin valittiin juuri maailman seitsemänneksi parhaaksi kaupungiksi.
Mikä on The Missionariesin missio?
Saada hyvää mieltä ihmisille. Viedä hyväntuulista ja tanssittavaa musiikkia Suomen lavoille, koska ne ovat olleet kovin hevi- ja rock-painotteisia viime aikoina.
Debyyttilevynne nimi on Yes, We Are! Jatka lausetta "Kyllä, me olemme..."
Kyllä, me olemme oikealla asialla!
Bändisi muusikoita on kuultu muun muassa Tehosekoittimen, Von Hertzen Brothersin ja Zookin riveissä sekä Remun, Mike Monroen ja Jonna Tervomaan orkestereissa. Omasta menneisyydestäsi raskaan rockin parissa ei mainita. Miksi ei?
Olin Five Fifteenissa nelisen vuotta kakkossolistina. Kyllä sekin on aika ajoin mainittu, mutta bändi ei ehkä ole yhtä tunnettu kuin nuo muut.
Aloititte cover-bändinä. Minkä kappaleen olisit itse halunnut kirjoittaa?
Sharon Jones and the Dap-Kingsin How Do I Let A Good Man Down on valtavan hieno kappale, samoin kuin Candi Statonin Sure As Sin. Niitä kuunnellessa toivoisin, että osaisin itsekin tehdä niin hienoja lauluja. Soitamme edelleenkin Aretha Franklinin Changea.
Oletko yhtyeen diktaattori?
En ole julma diktaattori. Biisien ideat, sanat ja melodiat tulevat aina minulta, mutta jokainen tuo oman osaamisensa mukaan lopullisiin versioihin.
Väitetään, että pakotit bändisi soittajat aikoinaan pukuostoksille. Kuka heistä oli tyylittömin?
Hahhah! En pakottanut ketään ostoksille, vaan heillä kaikilla oli jo puvut. Sanoin ainoastaan, että kun lähdetään keikalle, niin silloin mennään töihin ja silloin puetaan työvaatteet. Haluan, että pojilla on lavalla puvut päällä. On mukava antaa yleisölle katsottavaakin. Jokaisella on oma ihana, hurmaava ja vahva tyylinsä eikä kyse ollut siitä, että he olisivat olleet tyylittömiä.
Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?
Tykkään todella paljon fiftari-meiningistä, vanhasta Hollywood-glamourista, Marilyn Monroesta ja pin-up-kulttuurista. Sellaista tyyliä ihailen, mutta se ei kuulu arkipukeutumiseeni. 50- ja 60-luku ovat kuitenkin vahvasti läsnä tyylissäni myös arkisin.
Mitä et pukisi päällesi?
En ole enää viimeiseen viiteen vuoteen käyttänyt housuja. Pukeudun aina hameeseen tai mekkoon. Kotona käytän verkkareita. Ne ovat ainoat housut, jotka omistan. Jos löytäisin housut, jotka istuisivat hyvin, niin voisin kyllä vetää ne jalkaani.
Onko sinulla vaatekriisejä?
Hahhahhaa, on! Ainakin pari kolme kertaa viikossa tuntuu siltä, ettei mikään istu, vaikka vielä edellisellä viikolla sama mekko näytti hyvältä. Kyllä niistä aina yli pääsee.
Miss Saana & The Missionaries soittaa Kemin Puistopaviljongissa 3.7. sekä Oulun Levykauppa Äxässä (kello 15) ja Rotuaari Piknikin iltaklubilla 4.7.
Rotuaari Piknik 1.-4.7. Oulussa.