Vuosi sitten alkanut kolmevuotinen sotu-maksuvapautuskokeilu ei täyttänyt odotuksia ainakaan ensimmäisenä vuonna. Kokeilua aloitettaessa mukaan arvioitiin tulevan noin 3 500 työnantajaa, mutta määrää jäänee noin 2 200.
Sotu-maksuja yritykset säästivät arvioidun 8 miljoonan euron sijasta noin 5 miljoonaa euroa.
Sen sijaan kokeilun työllisyysvaikutukset eivät vielä ole selvillä. Niitä ovat selvittämässä Lapin TE-keskus, Suomen Yrittäjät, Palkansaajien Tutkimuslaitos ja Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus. Myös Lapin Yrittäjät aikoo tehdä omansa.
Vuoden 2003 alusta lähtien työnantajan sosiaaliturvamaksu poistettiin kokeiluluonteisesti kolmeksi vuodeksi neljässätoista Pohjois-Lapin ja kuudessa saaristokunnassa toimivilta yrityksiltä. Kokeilun tarkoituksena on selvittää työnantajamaksun poistamisen vaikutuksia työllisyyteen.
Osastopäällikkö Heimo Ylöstalo Lapin verovirastosta kertoo, että viime perjantaihin mennessä verohallinnon tietokantaan oli tallennettu 1 815 työnantajan sotumaksuvapautustiedot. Määrältään summa on 4,5 miljoonaa euroa.
"Koko maassa ilmoituksia puuttuu vielä noin 400, joten summa jäänee noin viiteen miljoonaan euroon. Lapissa kaikki verovirastoon saapuneet ilmoitukset ovat jo luvussa mukana. Todennäköisesti ilmoituksia puuttuu eniten kotitaloustyönantajilta, joiden vaikutus kokonaismäärään on kuitenkin vähäinen", hän sanoo.
Odotukset
liian rohkeita
Kokeilua käynnistettäessä mukaan odotettiin tulevan noin 3 500 työnantajaa, joista noin 3 300 olisi Lapista. Sotu-maksuvapauden arvioitiin merkitsevän noin kahdeksan miljoonaa euroa, josta valtaosa eli 7,5 miljoonaa jäisi Lappiin.
Vaikka summa ensimmäisenä vuonna jäi arvioitua pienemmäksi, siitä huolimatta se on yritystukena merkittävä. Esimerkiksi vuonna 2002 perinteistä investointi- ja kehittämistukea maksettiin Lapin kokeilualueen yrityksille saman verran eli noin 4,5 miljoonaa euroa.
"Uusia aloittamisilmoituksia tulee kuitenkin lisää. Kokeilussa ilmeni myös pieniä yllätyksiä, joita valmisteleva työryhmä ei osannut ottaa huomioon. Esimerkiksi kotitalousvähennys ja sotu-maksuvapautus menevät useissa tapauksissa osin päällekkäin", Ylöstalo kertoo.
Sotu-kokeilun ulkopuolelle on rajattu kuntatyönantajat sekä Lapissa Rovaseutu ja Kemi-Tornion alue. Tästä johtuen täyteen 30 000 euron vuotuiseen maksuvapautukseen Lapissa yltää vain parikymmentä yritystä.
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Tapio Tuomilaakso arvioi, että rajauksista johtuen uusien työpaikkojen syntyminen saattaa jäädä odotettua vähäisemmäksi. Yrittäjäjärjestön arvion mukaan vasta 30-40 työntekijän yrityksissä voitaisiin säästyneillä sotu-maksuilla palkata uusi työntekijä.
"Lapin Yrittäjät teki kokeilusta vuosi sitten ennakkokyselyn, jonka tulos oli aika pessimistinen. Ensimmäisen kokeiluvuoden jälkeen ajatukset ovat kuitenkin muuttuneet", hän kertoo.
Uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin
Tuomilaakso muistuttaa, että pk-sektorilla työpaikkoja syntyy ilman avustuksiakin, jos yrityksissä on lisätyövoimasta todellinen tarve. Yritystuet ovat tietenkin hyvänä apuna. Säästyneitä sotu-maksuja yritykset voivat käyttää myös muihin tärkeisiin kohteisiin.
"Toivottavasti kokemukset ovat kuitenkin niin hyvät, että kokeilua voidaan jatkaa tai tehdä siitä pysyvä. Kokeiluun olisi hyvä ottaa mukaan myös joko Rovaseutu tai Kemi-Tornion seudun, joissa on enemmän suura yrityksiä", Tuomilaakso sanoo.
Valtaosassa kokeilussa mukana olevista yrityksistä työntekijöitä on vain 1-4. Pienissä yrityksissä sotumaksuja säästyy vain 500-1 000 euroa.
Yritystutkija Susanna Jänkälä Lapin TE-keskuksesta sanoo, että hänen tutkimuksensa mukaan uusia työpaikkoja olisi kuitenkin syntynyt juuri näihin pikkuyrityksiin.
"Pelkästään säästyneillä sotu-maksuilla uusia työntekijöitä ei tietenkään ole palkattu, mutta ilmeisesti jo pienikin apu on madaltanut työllistämiskynnystä. Tämä kertoo myös siitä, että pienissä yrityksissä tulevaisuuteen luotetaan enemmän kuin suurissa."
TE-keskuksen tutkimuksen alustavan arvion mukaan sotu-kokeilu olisi laskennallisesti työllistänyt Lapissa jopa 240 henkilöä. Suunnilleen samaan määrään on päätynyt Suomen Yrittäjien pääekonomisti Pasi Holm.
Luku saattaa olla reilusti yläkantissa, mutta tutkijoille riittäisi hyväksi tulokseksi jo noin puolet laskennallisesta arviosta. Jos työpaikkavaikutus nousee sataan, se olisi heidän mielestään satsaukseen nähden kohtuullinen tulos.
Jos sotu-maksusäästöillä yritykseen ei ole palkattu lisää väkeä, Jänkälän arvion mukaan eurot on käytetty liiketoiminnan ja henkilöstön osaamiseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Yrityksen kannalta myös nämä ovat hyvin tärkeitä sektoreita.