Syrjäseutujen sosiaaliturvamaksukokeilulle esitetään jatkoa. Selvitysmiehenä toimiva valtiosihteeri Raimo Sailas ehdottaa Pohjois-Lapin ja saaristokuntien työantajien sotu-maksuleikkauksille lisäaikaa vuoden 2009 loppuun. Perjantaina julkistetun esityksen mukaan myös kunnat ja seurakunnat saisivat jatkossa hyödyntää sotu-alennusta.
Tähänastiset työllisyysvaikutukset eivät ole olleet kovin merkittäviä, Sailas myöntää. Hänestä varmoja arvioita tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä lyhyen koeajan perusteella. Siksi 20 kuntaa saisivat mahdollisuuden jatkaa sotu-kokeilua.
"Kolme vuotta on liian lyhyenlainen aika, jotta voitaisiin tehdä kunnollisia johtopäätöksiä", Sailas perustelee. Hän muistuttaa ratkaisua vauhdittaneen sen "nyanssin", että Kainuulle on äskettäin myönnetty mahdollisuus samanlaiseen kokeiluun. Se jatkuu joka tapauksessa vuoteen 2009.
Kainuussa on myös kunnille työnantajina annettu jo mahdollisuus leikata sotu-maksuja: "Näiltä osin tämä yhdenmukaistuisi."
Sailas muistuttaa EU-lainsäädännön koukeroiden pienentävän sotu-kokeilun vaikutusmahdollisuuksia. Apua rajaa käytännössä se, että maksuvapauden ja samalla kaikkien tukien katto on 30 000 euroa vuodessa. Enimmäismäärän on ennakoitu nousevan tuntuvasti tulevalla rahastokaudella, mikä voisi parantaa etenkin kokeilun työllistämisvaikutuksia.
Positiivinen esitys
Keskustelujen perusteella on syytä olettaa, että esitys jatkaa eduskuntaan, Sailas luottaa tavattuaan valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.).
"Uskon, että tältä pohjalta voidaan hallituksen piirissä edetä", uskoo myös kokeilulle jatkoa budjettiriihessä ehdottanut alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) yhteiseen hankkeeseen. "Tämä on iloinen ja positiivinen esitys."
Esitys on kustannusneutraali, Manninen muistuttaa. Tähän asti menot on jaettu muiden alueiden työnantajien kesken: "Se on pieni summa, todella marginaalista."
Manninen odottaa yritysten tuovan jatkoajalla näyttöjä. "Toivon, että yritykset ottavat kokeilun tosissaan, niin että myös työpaikat selvästi lisääntyvät."
Täsmäapua Itä-Lappiin
Selvitysmies Sailas on viime aikoina tutustunut paitsi kahteen suomalaistutkimukseen syrjäseutukokeilun tiimoilta, myös Ruotsin, Ranskan ja Norjan vastaaviin raportteihin.
Jatkossa kyseiset tutkimukset tulevat antamaan osviittaa myös selvitysmiehen varsinaisessa tehtävässä. Sailakselta odotetaan vuoden loppuun mennessä täsmätoimia siihen, miten syrjäseuduille saataisiin tulevaisuudessa osaajia.
"Jotakin on tuloillaan, se on varmaa, mutta ei kannata virittäytyä sellaiseen ajatukseen, että jotakin käänteentekevää", hän toppuuttaa asettamasta ylisuuria odotuksia.
Joka tapauksessa osaajia houkuttavat etuisuusehdotukset rajoitetaan vain tietyille seuduille. "Tässä puhutaan pahimmista muuttotappioalueista."
"Pahin"-sana tarkoittaa Sailaksen mukaan sitä, että erityiskohtelua tarvitsevat alueet jäävät ainakin väestöpohjansa osalta pieniksi. "Tarkoitus ei ole tehdä mitään kokonaisia maakuntia kattavia operaatioita tai ehdotuksia."
Vain yhden muuttotappioalueen Sailas nimeää jo takuuvarmaksi erityiskohtelua vaativaksi alueeksi. "Se on Itä-Lappi, olivat kriteerit mitkä tahansa."
Niin Lapin maakunnan edustajia kuin Pohjois-Karjalaakin on kuultu, Sailas vakuuttaa. "Lähiviikkoina arvioidaan, mitä on jäänyt käteen."