Jos on uskominen venäläisiä kisaisäntiä, presidentti Vladimir Putinista alkaen, Sotšissa järjestettävät talviolympialaiset ovat ”kaikkien aikojen turvallisimmat kisat”.
Saas nähdä.
Jo itse lupaus sisältää viestin, että Sotšin kisoihin liittyy harvinaisen suuria turvallisuusriskejä. Olympiakisoja on tuskin koskaan pidetty yhtä terrorismiherkällä alueella kuin nyt.
Helmikuun talviolympialaiset ovat Venäjälle ja sen yksinvaltaiselle johtajalle kunniakysymys ja näytön paikka. Koska tyytymättömyys Putiniin on muutenkin kasvanut, epäonnistuminen olympiaprojektissa olisi hänelle uusi ja nöyryyttävä takaisku.
Ei olekaan ihme, että kisojen turvajärjestelyissä ei pelata napeilla.
Kisat eivät ole muutenkaan nappikauppaa, sillä niistä tulee 30 miljardin euron budjetilla olympiahistorian kalleimmat. Budjetti on turvonnut kohta kolminkertaiseksi alkuperäisestä.
Kisojen turvallisuutta vartioi yli 30 000 poliisia ja sisäministeriön sotilasta eli ehkä enemmän kuin paikalle vaivautuu ulkomaisia kisaturisteja. Yli 30 000 on lähes tuplamäärä verrattuna Lontoon 2012 kesäkisoihin.
Sotšin vuorilla partioi lisäksi Tšetšenian sodan veteraaneista koostuva prikaati. Ilmatilaa vahtii kuusi lyhyen kantaman ohjusjärjestelmää, joilla torjutaan risteilyohjuksia ja lentokoneita.
Turvallisuussatsaus on valtaisa myös siksi, että talvikisoissa on paljon kesäkisoja vähemmän urheilijoita, yleisöä ja lajeja.
Kisaturistit syynätään tarkemmin kuin koskaan olympiahistoriassa. He tarvitsevat pääsylipun lisäksi katsojapassin. Sen saa vain passi- ja yhteystietoja vastaan.
Eikä tässä ole suinkaan kaikki. Kun kaikki turvatoimet ynnää yhteen, kisa-alue on käytännössä poikkeustilassa useita kuukausia.
Pohjois-Kaukasiassa on sodittu läpi historian. Kun Matti Heikkinen tavoittelee pöljää päivää Krasnaja Poljanassa (Punaisella aukiolla), tuskinpa hän tietää, että samalla paikalla oli 1817–64 käydyn Kaukasian sodan verinen loppunäytös.
Alue on perinteisesti tapellut itsenäisyytensä puolesta ja Venäjä sitä vastaan. 1990-luvun Tšetšenian sodista lähtien Venäjää vastassa on kuitenkin ollut yhä enemmän radikaali islamismi.
Tämän päivän uhka henkilöityy eniten nimeen Doku Umarov. Tšetšenialaisen Umarovin johtamat islamistit tavoittelevat Kaukasian emiraatin perustamista alueelle.
Umarov yllytti jo heinäkuussa kannattajiaan käyttämään ”maksimaalista voimaa” ja ”mitä tahansa keinoja” olympiakisoja vastaan. Hän kutsui kisoja ”esi-isiemme luiden päällä pidettäviksi saatanallisiksi tansseiksi”.
Alueella on verkkouutispalvelu Caucasian Knotin mukaan ollut tänä vuonna jo yli 30 terroritekoa. Pahin oli lokakuussa, kun itsemurhapommittajan iskussa kuoli kaikkiaan kahdeksan ihmistä alueen ehkä levottomimmasta pesäkkeestä Dagestanista lähteneessä bussissa.
Tiivis turvakoneisto kyennee pitämään huolen siitä, etteivät terroristit pääse häiritsemään varsinaisen kisaumpion rauhaa.
Venäjän maaperällä olevista kisapaikoista on kuitenkin lyhyt matka Pohjois-Kaukasian ruutitynnyreihin.
Jos Sotšin kisoissa vältyttäisiinkin terrorismilta, politiikalta suojassa niitä ei silti käydä. Urheilu ja politiikka näyttävät alkavan sotkeentua sitä enemmän, mitä vähemmän aamuja kisoihin on jäljellä.
Saksan liittopresidentti Joachim Gauck ilmoitti sunnuntaina, ettei hän matkusta kisoihin. EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding kertoi omasta kisaboikotistaan heti perään. Molemmat ovat usein arvostelleet Venäjän ihmisoikeustilannetta.
Myös Georgian valtiojohto pysyttelee poissa.
Jos Ukrainan tilanne pysyy kireänä, poisjääntejä voi tulla lisää. Näyttääkin siltä, että Ukrainan johto yrittää Venäjän tuella tehdä pikaisesti lopun Kiovan mielenosoituksista ennen kuin Sotšin kisat tulevat liian lähelle.
Ilmassa onkin kaikkea muuta kuin suuren urheilujuhlan tuntua.