Sudet kuohuttavat tunteita Kainuussa. Sotkamolaiset petoyhdysmiehet ovat ryhtyneet lakkoon vastalauseena maa- ja metsätalousministeriön harjoittamalle petolupapolitiikalle. Petojen jälkiä luonnossa seuraavat yhdysmiehet eivät toistaiseksi lähetä havaintotietojaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, sillä heidän mielestään yhdysmiesten havaintoilmoituksiin ei luoteta.
Tuorein käänne susikärhämöintiin on Kajaanin poliisille jätetty tutkintapyyntö susien kohtelusta. Rikosylikomisario Ari Kylmäniemen mukaan tutkintapyyntö perustuu Kainuun Sanomissa julkaistuun sotkamolaisen miehen yleisönosastokirjoitukseen, jossa kirjoittaja paljastaa, että "meidän kätemme ovat sotkeutuneet hukan hurmeeseen useasti".
Lisäksi kirjoituksessa todetaan muun muassa, että "minä ja joukko muita ns. likaisen työn tekijöitä lähdemme välittömästi jahtiin, kun havaitsemme susien jäljet. Pohjanmaalla oli aikoinaan Lapua-liike, meillä on Tipas-liike".
Tutkintapyynnön poliisille tehneen pääkaupunkiseudulta kotoisin olevan henkilön mielestä kirjoittaja viittaa kirjoituksessaan suden tappamiseen.
Myös luontoväki on pistänyt oman lusikkansa susisoppaan. Heidän mielestään Kainuussa turhaan lietsotaan petovihaa. Kainuun luonnonsuojelupiirin mielestä Kainuussa ei ole liikaa susia.
Kärhämää setvitään
Petoyhdysmiesten ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulehtunutta tilannetta on tarkoitus liennyttää palaverissa Sotkamossa keskiviikkona. Paikalle on kutsuttu myös maa- ja metsätalousministeriön sekä laitoksen edustajat.
- Kyse on nimenomaan epäluottamuksesta. Tutkimuslaitoksen puolelta ei ole otettu mitään kantaa eikä uskottu, mitä havaintoja on huomattu. Katsoimme, että työ on ihan turhaa, sotkamolainen petoyhdysmies Kalevi Partanen kertoo.
Sotkamossa on yhdeksän vapaaehtoista petoyhdysmiestä. Partasen mukaan seitsemän vuoden ajan he ovat mielestään ilmoittaneet tarkkaan ja tunnollisesti kaikista havainnoistaan tutkimuslaitokselle.
- Muistaakseni neljä, viisi vuotta sitten saimme viimeisen luvan. Sen jälkeen on aina tullut kielteinen päätös.
Ylitarkastaja Sauli Härkönen maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että EU:n luontodirektiivin mukaan susi on poronhoitoalueen ulkopuolella täysin rauhoitettu riistaeläinlaji. Rauhoituksesta voidaan poiketa ainoastaan erityisistä syistä. Jokaista hakemusta tarkastellaan tapauskohtaisesti.
Härkösen mielestä petoyhdysmiesten merkitys erityisesti karhujen ja ilvesten kanta-arvioinnissa on erittäin suuri, vaikka myös laitoksen oma tutkimus tuottaa tietoa pedoista, erityisesti pannoitetuista susista. Hän kiistää väitteet, joiden mukaan petoyhdysmiesten havaintoihin ei luotettaisi.
- Petoyhdysmiesten tiedot ovat olemassa, mutta aina pitää muistaa, minkä ajankohdan arviosta on kysymys. Lopullinen kanta-arviointi syntyy tutkimuslaitoksessa, ja arviointi voi muuttua jopa päivittäin. Sudet kun liikkuvat hyvinkin pitkiä matkoja.
Härkönen on saanut kutsun Sotkamon palaveriin, mutta työmatka ulkomaille estää hänen pääsynsä paikalle.
Melkoisia vahinkoja
Riistapäällikkö Jukka Keränen Kainuun riistanhoitopiiristä kertoo, että viime vuosina susikanta on Kainuussa kasvanut.
- Ne aiheuttavat melkoisia vahinkoja porotaloudelle, mutta myös metsästykselle, kun metsästäjät eivät uskalla viedä arvokkaita koiria hirvenpyyntiin. Iso asia on sekin, että ihmiset pelkäävät susia. Täällä on paljon tapauksia, että sudet ovat käyneet pihoilla.
Hänen mukaansa Kainuussa oli alkutalvesta noin 40-45 sutta. Riistahoitopiirin hallituksen kannan mukaan sopiva määrä olisi enintään 20.